Suunnitelmat korvaisivat kaavoja
Kaavoituksen puolella suurin muutos tulisi koskemaan nykyisestä kolmesta kaavatasosta siirtymisen kahteen suunnittelutasoon, yleissuunnitelmaan ja kehittämissuunnitelmaan. Nykyisin termein sanottuna yleissuunnitelma korvaisi maakuntakaavan ja yleiskaavan, kehittämissuunnitelma puolestaan asemakaavan. Yleispiirteisiä suunnitelmia tehtäisiin jatkossa nykyistä selvemmin strategisina ja velvoittavina, kolmella eri tasolla: maakunnissa, kaupunkiseuduilla ja kunnissa. Vain kunnat voisivat tehdä raportin mukaan velvoittavia suunnitelmia.
Rakennuslupamenettelyyn vain tekniset kysymykset, turvallisuus ja terveys
Yksityiskohtainen kehittämissuunnitelma mahdollistaisi, kuten asemakaava, alueen kehittämisen. Sen voisi laatia joko kunta tai yksityinen taho, kuitenkin niin, että kunta tekee aina hyväksymispäätöksen. Raportissa tuodaan esille, että yleissuunnitelmassa voisi olla maininta milloin yksityisen laatima kehittämissuunnitelma olisi mahdollinen. Tämä takaisi kunnan itsehallinnon ja toisaalta toisi selvyyttä yksityisten tahojen hankeluonteiselle kehittämiselle. Mielenkiintoinen avaus raportissa on se, että kehittämissuunnitelmalla voitaisiin ratkaista rakennuspaikan soveltuvuutta koskevat vaatimukset ja osan rakentamiselle asetettavista vaatimuksista, jotka nykyisin kuuluvat rakennuslupamenettelyn piiriin. Tällöin rakennuslupamenettelyyn kuuluisi vain rakentamisen tekniset kysymykset sekä turvallisuus ja terveys. Mielenkiintoinen on myös ajatus kehittämissuunnitelmien määräaikaisuudesta, jolloin niitä ei ”tehtäisi varastoon”.
Raportti ottaa kantaa myös maankäyttösopimus- ja kehittämiskorvausmenettelyihin. Itse perusajatusta siitä, että maanomistajalle, jolle kaavasta tulee merkittävää hyötyä, osallistuu yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, ei ole tarkoitus muuttaa. Lakiin olisi tarkoitus kuitenkin ottaa säännökset maankäyttösopimusneuvotteluissa noudatettavista periaatteista sekä maankäyttösopimusten sisällöstä. Tämä olisi erittäin tervetullut uudistus, sillä mm. arvonnousun laskennan, voitonjaon ja vähennettävien kustannusten osalta kuntien käytäntöjä on toisinaan haasteellista ennakoida ilman etukäteisneuvottelua.
Rakentamisen lupa-asioihin raportti ehdottaa mm. eri lupalajien karsimista ja siirtymistä yhä enemmän ilmoitusmenettelyn käyttöön. Pääsääntönä kehittämissuunnitelman mukaisessa toteutuksessa voisi olla ilmoitusmenettely, kun nykyään asemakaavan mukaiseen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Nykyiset toimenpideluvan varaiset hankkeet ehdotetaan esimerkiksi siirrettäväksi ilmoitusmenettelyyn. Kokonaisuudessaan vain turvallisuuden, terveellisyyden tai esimerkiksi naapureiden oikeusturvan kannalta merkittävät hankkeet olisi edelleen viranomaisten tarkemmassa ohjauksessa. Tämä ehdotus vapauttaisi viranomaisten resursseja ennaltaehkäisevän ja neuvovan roolin korostamiseen.
Raportissa kuvatut pääpiirteiset uudistuslinjat ovat kaikki mielestäni kannatettavia. Uudistustyössä haaste on siinä, että tavoitteena on lisätä paitsi joustavuutta myös sääntelyn tarkkuutta. Tähän työhön toivotan uudistuksen jatkovalmisteluun menestystä!
Jaakko Kanerva
Asianajaja
