Helsingin HO 3.2.2016 nro 146: Väärin asennettu pesukoneliitäntä aiheutti mittavan vesivahingon ja kiistan korvauksista 

14.11.2017

Kylpyhuoneremonttia seurasi kallis vesivahinko johtuen väärin asennetusta pesukoneliitännästä. Taloyhtiö ja remontin teettäneet osakkaat kiistelivät oikeudessa siitä, kenellä on asiassa korvausvastuu.

Osakkaat suorittivat omistamassaan huoneistossa kylpyhuoneremontin. Vasta vuosia myöhemmin, heidän jo asuessaan muualla, selvisi, että pesukoneen viemäröintiputken lattian läpimenoputki oli jäänyt urakassa aikoinaan asentamatta. Vesi valui suoraan rakenteisiin aiheuttaen ajan mittaan laajaa vahinkoa.

Taloyhtiön mukaan osakkailla oli asiassa vahingonkorvausvastuu, sillä remontti oli suoritettu määräysten ja hyvän rakennustavan vastaisesti. Osakkaat olivat toimineet väärin tilatessaan remontin yksityishenkilöltä alaan erikoistuneen yrityksen sijaan. He eivät myöskään tarkistaneet, oliko tekijällä voimassaolevaa vedeneristyssertifikaattia. Osakkaiden olisi pitänyt ennen remonttia havaita pesukoneen poistoputki ja huomata, ettei sellaista remontissa asennettu.

Taloyhtiö katsoi, että osakkaiden korvausvastuu perustui tuottamuksen lisäksi isännänvastuun tyyppiseen vastuuseen perustuen kylpyhuoneremontin aikana voimassa olleeseen asunto-osakeyhtiölakiin.

Käräjäoikeudessa taloyhtiön kanne hylättiin. Asian käsittely jatkui hovioikeudessa, jossa osakkaita vaadittiin edelleen suorittamaan taloyhtiölle yhteisvastuullisesti 30 346,45 euroa sekä oikeudenkäyntikulut korkoineen. Osakkaat puolestaan vaativat valituksen hylkäämistä ja taloyhtiön velvoittamista korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa.

Isännöitsijä hyväksyi tekijän ja valvoi urakan

Osakkaat pitivät hovioikeudessa kiinni käräjäoikeuden tuomion oikeellisuudesta: He olivat toimineet riittävän huolellisesti urakoitsijan valinnassa ja remontin aikana. Tekijäksi oli valikoitunut tuttavien suosittelema ammattimies, jolla oli pätevät työnäytöt, ja joka oli vakuuttanut vedeneristyssertifikaatin olevan kunnossa.

Osakkaat eivät myöskään laiminlyöneet ilmoitusvelvollisuuttaan remontista. He varasivat taloyhtiön edustajalle oikeuden toimia valvojana ja keskustelivat remontin tekijän ja isännöitsijän kanssa yhdessä siitä, millä tavalla urakka toteutetaan. Isännöitsijä oli hyväksynyt niin suunnitelmat kuin tekijänkin. Hän kävi myös ennen remonttia ja sen aikana tarkastamassa ja valvomassa työtä, joka suoritettiin osakkaiden lomamatkan aikana.

Osakkaat asuivat remontin jälkeen huoneistossa useita vuosia havaitsematta kylpyhuoneessa ongelmia. Vikaa ei havaittu edes taloyhtiön teettämissä kuntotarkastuksissa.

Vahinkokartoittajakaan ei heti havainnut virhettä

Noin vuosi sen jälkeen, kun osakkaat olivat muuttaneet asunnosta pois, uudet asukkaat soittivat isännöitsijälle ja kertoivat irtoilevista laatoista. Isännöitsijä kävi paikalla yhdessä ammattimaisen vahinkokartoittajan kanssa toteamassa havainnon. Tämä kertoi kiinnittäneensä jo ensimmäisellä käynnillä huomion poikkeukselliseen liitäntään, mutta asiaan ei kuitenkaan puututtu. Tilassa ei myöskään havaittu merkittävää kosteutta mittauksissa. Noin kuukauden kuluttua uudet osakkaat kertoivat laattojen irtoavan myös tuulikaapista. Vasta tällä kertaa vika paikannettiin pesukoneen poistoliitäntään.

Näyttöä huolimattomuudesta ei löytynyt

Asiaan sovellettiin remontin tekoaikana voimassa ollutta vanhaa asunto-osakeyhtiölakia (809/1991), joka tosin jättää epäselväksi sen, miltä osin osakas vastaa käyttämiensä työntekijöiden tai ulkopuolisten urakoitsijoiden tekemistä virheistä. Nykyisin voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on huolehdittava siitä, että hänen sopimuskumppaninaan oleva itsenäinen urakoitsija noudattaa hyvää rakennustapaa sen varmistamiseksi, ettei työstä aiheudu vahinkoa yhtiölle tai muille osakkeenomistajille. Osakas ei vanhan eikä nykyisenkään lain mukaan vastaa käyttämänsä itsenäisen urakoitsijan huolellisuudesta, jos hän on tekijää valitsessaan toiminut kaikin tavoin huolellisesti. Tässä tapauksessa taloyhtiöllä oli näyttötaakka osakkaan huolimattomuudesta. Hovioikeus ei käräjäoikeuden tapaan löytänyt tarpeeksi näyttöä sellaisesta toiminnasta.

Hovioikeus katsoi myös, että yksityishenkilön valitsemisella työhön remontointiyrityksen asemesta tai sillä seikalla, että työntekijän vedeneristyssertifikaatti ei ollut ollut enää voimassa remontin aikana, ei vallinneissa olosuhteissa ollut merkitystä asiassa.

Oikeudessa esiin tulleiden todisteiden mukaan ammattimainen vahinkokartoittaja tai asunto-osakeyhtiön isännöitsijä eivät olleet puuttuneet virheelliseen liitäntään tai edes tutkineet sitä tarkemmin, vaikka uudet osakkaat kertoivat irtoilevista laatoista. Esitetyn näytön perusteella kyseessä ei voinut olla sellainen ratkaisu, joka entisten osakkaiden olisi maallikkoina pitänyt ymmärtää virheelliseksi. Näin ollen hovioikeuden mukaan edelliset osakkaat eivät olleet vastuussa aiheutuneesta vahingosta.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Taloyhtiö velvoitettiin korvaamaan osakkaiden oikeudenkäyntikulut, 7, 006 euroa viivästyskorkoineen.

​​​​​​