Itä-Suomen HO 31.1.2017 nro 227: Urakkasopimus purettiin kaksi päivää ennen työn valmistumista

15.08.2017

Työmiehet olivat valmistautuneet työskentelemään pitkän viikonlopun saadakseen urakan maanantaiksi valmiiksi. Mutta perjantaina urakoitsijan kännykkä piippasi tekstiviestin, jossa tilaaja purki urakkasopimuksen. Olisiko työmaa valmistunut ajoissa ja oliko tilaajalla oikeus purkaa sopimus? Siitä kiisteltiin ensin käräjäoikeudessa ja sitten hovioikeudessa.

Kuopion yliopiston rakennustyömaasta oli sovittu rakennusyrityksen kanssa, joka käytti työssä aliurakoitsijaa. Rakennusyritys (jatkossa tilaaja) sai urakoitsijalta 55.000 euron urakkatarjouksen, jonka se kiireen vuoksi hyväksyi suullisesti.

Töiden edetessä tilaaja ja urakoitsija sopivat, että työ on valmis luovutettavaksi maanantaina 19.8. Perjantaina 16.8. klo 16.00 tilaaja lähetti urakoitsijalle tekstiviestin, jossa hän ilmoitti ottavansa työmaan haltuunsa ja purkavansa urakkasopimuksen.

Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE) mukaisesti ennen sopimuksen purkamista tilaajan tulee kirjallisesti huomauttaa urakoitsijalle sopimuksen purkamisen uhasta. Sopimuksen purkautuessa on työmaalla myös toimitettava katselmus, johon urakoitsijat voivat osallistua. Tässä tapauksessa tilaaja ei noudattanut näitä käytäntöjä.

Urakoitsija vaati käräjäoikeudessa, että tilaaja suorittaa urakoitsijalle koko urakkahinnan 55.000 euroa sekä oikeudenkäyntikulut.

Olisiko työmaa valmistunut ajoissa?

Tilaajasta urakkasopimuksen purkamiselle oli perusteet, koska viivästys johtui urakoitsijasta. Koska urakalla oli huomattava kiire, katselmuksen toimittaminen ei ollut realistista ja töitä oli jatkettava lisävahinkojen välttämiseksi. Tekemättömien töiden ja työn loppuunsaattamisesta johtuvien omien kustannusten summaksi tilaaja laski yli 44.000 euroa.

Urakoitsijan mukaan työhön oli sovellettava YSE:n ehtoja. Tilaajan mukaan ei, koska niiden soveltamisesta ei viitattu sopimuksessa.

Urakoitsija oli tehnyt 200-300 tuntia ylimääräisiä lisätöitä tilaajalle ja nämä työt olivat viivästyttäneet urakkaa. Kun tilaaja otti työmaan haltuunsa kaksi päivää ennen sen luovuttamista, olivat urakoitsija ja tilaaja eri mieltä töiden valmistumisesta. Urakoitsijan mielestä töistä oli tehty noin 90 % ja loputkin olisi saatu valmiiksi viikonlopun aikana. Tilaajan mielestä töistä oli valmiina noin 70 %.

YSE:n periaatteita on noudatettava

Käräjäoikeus ratkaisi asian urakoitsijan hyväksi. Tilaajalla ei ollut näyttöä siitä, että sillä olisi ollut oikeutta purkaa sopimus urakoitsijan työn viivästymisen perusteella. Oikeuden mukaan YSE:n periaatteita on yleisten sopimus- ja velvoiteoikeudellisten periaatteiden ohella sovellettava kyseisessä tapauksessa. Kun tilaaja oli laiminlyönyt kirjallisen huomautuksen antamisen urakoitsijalle ja jättänyt katselmuksen pitämättä, se oli menettänyt purkuoikeuden ja oli velvollinen maksamaan urakkasumman. Koska tilaaja oli joutunut tekemään työmaan loppuun saattamiseksi urakkasopimukseen kuuluvia töitä noin 11.000 euron edestä, oikeus määräsi tilaajan maksamaan urakoitsijalle 44.000 euroa sekä oikeudenkäyntikulut.

Hovioikeus pysyi päätöksessä

Tilaaja vaati hovioikeudessa aiemman tuomion kumoamista ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Tilaaja katsoi, että kun YSE:n ehdoista ei ollut erikseen sovittu, niin tilaajalla oli oikeus purkaa urakkasopimus. Tilaaja piti raskauttavana myös sitä, että urakoitsija oli laiminlyönyt tilaajavastuuasiakirjojen toimittamisen tilaajalle.

Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että urakoitsijan työ olisi 16.9. ollut olennaisesti viivästynyt ja että tilaajalla olisi sen vuoksi ollut oikeus purkaa urakkasopimus. Tilaaja ei myöskään voinut jälkikäteen vedota puuttuviin asiakirjoihin.

Hovioikeus piti voimassa käräjäoikeuden tuomiolauselman, jonka mukaan tilaaja oli purkanut urakkasopimuksen perusteettomasti. Urakoitsija oli oikeutettu saamaan sovitusta urakkasummasta urakan valmistumisvaihetta vastaavan rahamäärän.

​​​​​​​