Kiinteistölehti 8/2015: Uusiutuvan energian sääntely ja rakennukset

01.08.2015

Keskustelua rakennusten energia-asioista on käyty vilkkaana jo usean vuoden ajan. Uusien rakennusten osalta energiatehokkuusvaatimuksia on kiristetty säännöllisesti ja kaksi vuotta sitten tuli voimaan korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset. Mistä on kysymys kun puhutaan uusiutuvan energian vähimmäisvaatimuksista rakennuksissa?

Uusiutuvan energian velvoitteet tulevat ns. RES-direktiivistä, joka on annettu EU:ssa jo vuonna 2009. Direktiivi koskee rakennusten ohella monia muitakin sektoreja ja toimia. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on ”31 päivään joulukuuta 2014 mennessä rakennussäännöksissään ja -määräyksissään tai muulla tavoin vastaavin vaikutuksin tarvittaessa edellytettävä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasoa uusissa ja perusteellisesti kunnostettavissa olemassa olevissa rakennuksissa”. Uusiutuvan energian käyttö rakennuksissa on yksi keinoista saavuttaa EU:n Suomelle määräämä 38 % tavoite uusiutuvien energialähteiden käytöstä vuonna 2020. Tämä tavoite on tosin jo lähes saavutettu. Tarkasti ottaen RES-direktiivin velvoittavuus rakennuksien osalta voitaisiin kyseenalaista sen väljän kirjoitusasun vuoksi, mutta uusiutuvien energialähteiden lisäys rakennuksissa tulee joka tapauksessa tehtäväksi vuoteen 2020 mennessä jossain laajuudessa. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi näet velvoittaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vuoden 2020 loppuun mennessä kaikki uudet rakennukset ovat ”lähes nollaenergiarakennuksia” ja että näiden rakennusten vähäinen energiantarve olisi ”hyvin laajasti katettava uusiutuvista energianlähteistä”.

Edellä sanotusta huolimatta, uusiutuvan energian uudet velvoitteet oli tarkoitus toteuttaa vuoden 2015 tai viimeistään 2016 aikana ympäristöministeriön työryhmän valmistelun mukaan. Ympäristöministeriö esitti muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslakia sekä annettavaksi lakia tarkentavat valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asetukset. Hallituksen esitys, lakimuutosteksti sekä uudet asetukset ja niiden perustelumuistiot oli luonnosteltu valmiiksi. Näillä muutoksilla ja uusilla asetuksilla pyrittiin varautumaan etukäteen lähitulevaisuuden vaatimuksiin.  Muutoksia ei kuitenkaan saatettu voimaan, sillä ympäristöministeriö päätti siirtää lainsäädännön valmistelua siten, että sitä jatketaan yhdessä nollaenergiarakentamisen sääntelyyn tähtäävän valmistelutyön yhteydessä.

Rakennusten energiavaatimusten valmistelua on viimeisten vuosien aikana jouduttu tekemään erittäin tiukoissa aikataulupaineissa. Valmistelun siirtäminen uusiutuvien osalta tilanteessa, jossa aikataulusta oltiin jo myöhässä, on ehkä kuitenkin hyvä ratkaisu. Nyt valmistelua voidaan viedä eteenpäin yhdessä nollaenergiavalmistelun kanssa ja oletettavaa on, että asiat saadaan paremmin synkronoitua. Joka tapauksessa rakennusala varmasti on tyytyväinen pienestä, edes parin vuoden, hengähdystauosta muuttuvien energiavaatimusten kentällä.

Minkälaista sääntelyä oli pääpiirteissään jo valmisteltu ja mitä voidaan olettaa siitä siirtyvän jatkovalmisteluun? Uusiutuvan energian sääntely ajateltiin toteutuvan siten, että uusiutuvan energian käytölle asetettaisiin vähimmäisosuusvaatimus rakennuksen kokonaisenergiantarpeesta. Tätä pidettiin valmistelussa parhaimpana mallina mm. sen teknologianeutraaliuden vuoksi - se jättää rakennushankkeeseen ryhtyneelle vapaat kädet vaadittuun prosenttiosuuteen pääsemiseksi. Vähimmäisosuusvaatimus oli suunniteltu erikseen uusille rakennuksille 23 % ja korjausrakentamiselle 20 %. Korjausrakentamisen osalta vähimmäisosuusvaatimusta suunniteltiin sovellettavan olennaisesti laajennettavassa, perusteellisesti kunnostettavassa tai käyttötarkoitukseltaan olennaisesti muutettavassa rakennuksessa.

On oletettavaa, että jo tehdyn valmistelun tuloksia hyödynnetään jatkossa. Mikäli ”lähes nollaenergia” talojen vähäinen energian tarve on tarkoitus ”kattaa laajasti uusiutuvilla”, tullee uusiutuvien prosenttiosuus todennäköisesti olemaan reilusti suurempi kuin edellä todettiin.

Jaakko Kanerva, asianajaja

Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy