KKO:2015:21 Naapuruussuhde - Sietämisvelvollisuus – Meluhaitta

23.03.2015

 

A Oy oli harjoittanut ravintolatoimintaa Helsingin keskustassa sijaitsevissa tiloissa vuodesta 1994 lähtien. B Oy oli aloittanut hotellin pitämisen vuonna 2008 ravintolan naapurissa sijaitsevassa rakennuksessa. Ravintolassa esitetystä musiikista johtunutta, terveyshaitaksi luokiteltavaa melua oli kuulunut kahteen hotellihuoneeseen aiheuttaen huoneiden käytön estymisen vuoksi B Oy:lle tulonmenetystä.

Asiassa on ollut riidatonta, että ravintolasta on aiheutunut terveyshaitaksi katsottavaa melua ravintolan seinänaapurina sijaitsevan hotellin kahdessa huoneessa. Riidanalaista on sen sijaan ollut, mikä merkitys rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on annettava yhtäältä sille, että haittaa aiheuttavaa ravintolatoimintaa oli harjoitettu vuosia ennen kuin B Oy hankki tilat käyttöönsä ja toisaalta B Oy:n toteuttamalle tilojen käyttötarkoituksen muutokselle toimitiloista hotellihuoneiksi.

Ravintola oli profiloitunut irlantilaisen elävän musiikin esityspaikaksi jo vuodesta 1994 lähtien. Elävää musiikkia tarjottiin joka päivä noin kello 22:sta kello 03.30:een. Hotelli ja ravintola sijaitsivat yhdellä kaupungin vilkkaimmin liikennöidyistä katuosuuksista. A Oy:n mukaan B Oy:n hotellihuoneissa ei ollut alun perin toteutettu riittäviä melukartoituksia, kun B Oy aloitti hotelliliiketoiminnan.

KKO:n mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon rasituksen syntymisen ajankohta. Jos rasitusta aiheuttava toiminta on alkanut ennen kuin haitankärsijä on alkanut hallita kiinteistöä, aikaisemmin aloitettua toimintaa suojataan (aikaprioriteettiperiaate). Aikaprioriteettiperiaatteen tarkoituksena on suojata toiminnanharjoittajaa odottamattomilta muutoksilta naapurikiinteistöjen käytössä. Aikaprioriteettia on punnittava suhteessa muun muassa rasituksen voimakkuuteen ja kestoon. Toiminnanharjoittaja ei siten voi häiriötä tuottavalla kiinteistön käytöllään estää naapureita hyödyntämästä ja kehittämästä omistamiaan tai hallitsemiaan kiinteistöjä tai huoneistoja. Toisaalta voidaan edellyttää, että alueelle sijoittuva ottaa suunnitelmissaan huomioon vallitsevat olosuhteet, kuten naapurikiinteistöllä harjoitettavasta toiminnasta aiheutuvan häiriön.

Vaikka iltaisin ja öisin ravintolasta naapureille kuuluvaa musiikkimelua voidaan jollakin tasolla pitää tavanomaisena, huomioon on otettava melutasosta säädetyt ohjearvot. A Oy:n harjoittamasta ravintolatoiminnasta aiheutunut melu on yöaikaan ylittänyt selvästi ohjearvot. Tällaista jatkuvaa ohjearvot ylittävää melua ei voida KKO:n mukaan pitää tavanomaisena ravintolasta naapureille aiheutuvana rasituksena.

Melusta katsottiin aiheutuneen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, minkä vuoksi B Oy:llä oli oikeus vahingonkorvaukseen. Vaikka lähtökohtaisesti vahingosta on määrättävä täysi korvaus, vahingonkorvausta soviteltiin B Oy:n myötävaikutuksen perusteella. KKO katsoi, että B Oy:llä on hotellihankkeeseen ryhtyessään ollut velvollisuus selvittää sijaintipaikkaan liittyviä olosuhteita samoin kuin niitä häiriöttömyyden vaatimuksia, jotka ovat liittyneet toimistotilojen muuttamiseen hotellihuoneiksi, ja keinoja vaatimusten täyttämiseksi.