Kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus (3D) helpottaa laajoja rakennushankkeita

Esitysluonnos kolmiulotteisesta (3D) kiinteistönmuodostamisesta lähetettiin lausunnolle viime keväänä. Sen tavoitteena on mahdollistaa kolmiulotteisen kiinteistön muodostaminen maanpinnan ala- ja yläpuolelle asemakaava-alueella. Toteutuessaan uudistus vaikuttaa kiinteistönmuodostamislakiin, kiinteistörekisterilakiin sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin.

Muutos helpottaa erityisesti laajoja rakennushankkeita, jossa rakennuksen kerroksiin tulee eri toimijoita- ja käyttötarkoituksia pysäköintihallista, liike-, toimisto- ja asuintiloihin. Nykyisin näitä hankkeita hallitaan käytännössä hallinnanjakosopimuksilla, joissa jokaisen kiinteistön yhteisomistajan vastuulla on jokin kolmiulotteisesti määritelty tila ja osa voi olla yhteishallinnassa.

Kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus selkeyttää verotusta

3D-kiinteistön muodostaminen edellyttää aina asemakaavaa sekä rakennuskorttelin alueella kiinteistön sisältymistä sitovaan tonttijakoon. Käytännössä tarve tulee rakennushankkeen toteuttajalta.

Kiinteistön lainhuudattaminen, kiinnittäminen ja rekisteröiminen kiinteistörekisteriin pysyisivät muutoksesta huolimatta ennallaan. Kiinteistönmuodostaminen tapahtuisi kuten tälläkin hetkellä eli lohkomalla tai halkomalla.

3D- kiinteistöjen väliset käyttöoikeudet perustettaisiin kiinteistö- ja rakennusrasittein tai päättämällä yhteisjärjestelystä. Naapuruussuhdeoikeudelliset tilanteet maanpäällisen sekä sen ylä- ja alapuolisten kiinteistöjen välillä otetaan huomioon muuttamalla muun muassa kuulemista ja valitusoikeutta koskevia säännöksiä.

3D-kiinteistöjä olisi mahdollista kiinnittää ja pantata lainan vakuudeksi. Lisäksi julkisissa rekistereissä näkyisi entistä paremmin eri tilojen omistajat. Uudistus tuo kiinteistöveron osalta selvyyttä siihen, minkä käyttötarkoituksen perusteella verotus tapahtuu. Se edistäisi myös kiinteistöjen ja rakennusten hallinnan digitalisointia.

Kaksiulotteinen kiinteistöjärjestelmä ei häviä mihinkään, vaan 3D-kiinteistö tulee sen rinnalle uutena vaihtoehtona. Kolmiulotteisuus olisikin eri toimijoille varteenotettava mahdollisuus – ei pakko. Sitä olisi mahdollista käyttää, jos lainmukaiset edellytykset täyttyvät ja toimijat katsovat sen tarkoituksenmukaiseksi.

Jaakko Kanerva
Asianajaja

Facebook
Twitter
LinkedIn