Lainsäädäntö työntekijöiden lähettämisestä Suomeen uudistuu

15.04.2016

Uusi laki sisältää säännökset muun muassa Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehdoista, lähettävän yrityksen ja työn tilaajan velvollisuuksista, työsuojeluviranomaisten yhteistyöstä ja toimivaltuuksista sekä taloudellisten hallinnollisten seuraamusten ja sakkojen valtioiden rajat ylittävästä täytäntöönpanosta. Ehdotetulla lailla pantaisiin täytäntöön EU-direktiivi ja se korvaa aiemman, vuonna 1999 voimaan tulleen lain.

Lähetetyt työntekijät ovat työntekijöitä, jotka toisessa valtiossa oleva työnantaja lähettää tilapäisesti työhön toiseen EU-maahan tarjotessaan rajat ylittäviä palveluita. Suomessa lähetettyjä työntekijöitä on paljon esimerkiksi rakennusalalla. Kysymys voi olla alihankinnasta, yrityksen sisäisistä siirroista tai vuokratyöstä.

Lähetettyjen työntekijöiden työehdot pysyvät uudessa laissa ennallaan. Aiemmasta poiketen lakia kuitenkin sovellettaisiin myös julkisissa hankinnoissa. Suomeen lähetetyn työntekijän työsopimukseen olisi edelleen sovellettava tiettyjä säännöksiä, jos ne ovat työntekijän kannalta parempia. Näitä ovat esimerkiksi työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki sekä osaa työsopimuslaista, työaikalaista ja vuosilomalaista. Suomeen työhön tilapäisesti lähetetyn työntekijän työsuhteessa on noudatettava myös yleissitovien työehtosopimusten palkkaa, vuosilomaa, työaikaa ja työturvallisuutta koskevia vähimmäismääräyksiä.

Kaikkien työntekijöitä Suomeen lähettävien yritysten olisi jatkossa tehtävä viranomaiselle ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä. Ilmoitus tehtäisiin työsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen tarkoituksena on parantaa valvonnan kohdentamista.

Seuraamusjärjestelmä esitetään muutettavaksi kokonaan. Jatkossa lähettävä työnantaja tai työn tilaaja saisi lain rikkomisesta laiminlyöntimaksun. Laiminlyöntimaksu olisi vähintään 1 000 euroa ja enintään 10 000 euroa. Työsuojeluviranomainen voisi määrätä maksun esimerkiksi, jos lähettävä yritys ei ole tehnyt ilmoitusta työntekijän lähettämisestä tai jos se ei ole asettanut edustajaa Suomeen. Tilaajalle voitaisiin määrätä maksu, jos tämä ei olisi avustanut viranomaista edustajan tavoittamisessa. Laiminlyöntimaksut laitettaisiin toimeen myös muissa EU-maissa. Suomessa saatu maksu voitaisiin siis periä työn lähettäjältä myös toisessa EU-maassa.

Lain tavoitteena on tehostaa valvontaa ja varmistaa, että työntekijöitä lähettävät yritykset noudattavat Suomen työehtoja entistä paremmin. Uuden lain (HE 39/2016) on tarkoitus tulla voimaan 18.6.2016. Työntekijöiden lähettämisen ilmoittamista koskevat säännökset tulisivat voimaan myöhemmin lailla erikseen säädettävänä ajankohtana.