Lumioikeutta

Kun kesällä kysellään hellepäivien perään, talvella puhutaan lumesta. Harvoin kuulee kuitenkaan puhetta lumen oikeudellisesta luonteesta.
Lumi kuuluu kiinteistön omistajalle, kun se on laskeutunut maan pinnalle. Lumen leijaillessa ilmassa, sitä ei omista kukaan. Lumeen kohdistuu monia velvoitteita. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta määrää asemakaava-alueilla lumen ja jään poistamiseen velvollisen. Kuntien ympäristönsuojelumääräykset ottavat usein kantaa lumien vastaanottopaikkojen sijoitukseen ja käyttöön. Lumella on paikkansa myös vahingonkorvaus-, vakuutus- ja rikosoikeudessa, sillä kiinteistönomistajan vastuulla on ehkäistä lumen ja jään aiheuttamia liukastumisia sekä tarkkailla esimerkiksi katoille kerääntyvän lumen määrää. Lunta ei saa työntää toisen omistamalle alueelle ilman tämän suostumusta.Jätelain lavean jätteen määritelmän mukaan aine tai esine on jätettä, jos sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa tai on velvollinen poistamaan sen käytöstä. Monissa tilanteissa lumi aiotaan poistaa ja usein kiinteistön omistaja on lumen myös velvollinen poistamaan.

Lumi on vettä

Vesilain mukaan veden omistaa se, jolle säiliö, kaivo tai vedenottamo kuuluu. Maassa tai kallioperässä olevaa vettä ei omisteta vaan sitä vallitaan. Kun lumi sulaa, kiinteistönomistaja ei enää omista vettä, ellei hän ota sitä talteen. Lumen sulaessa kiinteistön omistajan vastuu ei kuitenkaan samalla poistu. Sulanutta lunta koskee mm. maankäyttö- ja rakennuslakiin pohjautuva velvoite hulevesien hallinnasta. Hulevesillä kun tarkoitetaan maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavia sade- ja sulamisvesiä.

Voiko toisen lunta ottaa? Vesilain mukaan jokaisella on oikeus muutoin kuin pysyvästi ottaa vettä tai jäätä henkilökohtaista tarvetta varten, jos siitä ei aiheudu haittaa tai vähäistä suurempaa häiriötä. Lumesta ei puhuta vesilaissa mitään, mutta voidaan kaiketi olettaa, että toisen lunta voi ottaa henkilökohtaiseen tarpeeseen.

No, entäs lumisota, kiellettyä vai ei?

Jaakko Kanerva,
Asianajaja

Facebook
Twitter
LinkedIn