Puheissa nyt

Mitä tulikaan sovittua?

13.03.2017 Kirsi Alppi-Takkinen
Kirsi Alppi-Takkinen

Kirsi Alppi-Takkinen

Lakimies, varatuomari, LKV, eMBA

Kun ihmiset sopivat asioista, on hyvä puolin ja toisin tietää, mitä tulikaan sovittua. Erityisesti sopimusten teossa tulee olla tarkkana silloin, kun sovitaan taloudellisesti merkittävistä seikoista tai työsuoritusten tekemisestä. Pahimmillaan voidaan jälkikäteen joutua riitelemään siitä, mitä tulikaan sovittua. Niin kävi myös tapauksessa, johon jouduttiin hakemaan ratkaisu ensin Pohjois-Savon käräjäoikeudesta ja toisen osapuolen oltua tyytymätön lopputulokseen, vielä Itä-Suomen hovioikeudesta.

Itä-Suomen hovioikeus on antanut 31.1.2017 tuomion, jossa se joutui ottamaan kantaa siihen, sovelletaanko kahden rakennusalan yrityksen väliseen urakkasopimukseen rakennusalan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998) vai ei. Tällä hetkellä tiedossamme ei ole, jääkö hovioikeuden ratkaisu lainvoimaiseksi vai päätyykö se vielä korkeimman oikeusasteen arvioitavaksi.

Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa rakennusyritys oli tehnyt toiselle rakennusyritykselle kirjallisen urakkatarjouksen rakennustöiden suorittamisesta. Urakkatarjous oli suuruudeltaan 55.000 € (alv 0 %). Tarjouksen saanut yritys hyväksyi urakkatarjouksen suullisesti ilman kirjallisen urakkasopimuksen tekemistä. Kummatkin osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että tuolloin ei tullut suullisesti eikä kirjallisesti sovittua siitä, sovelletaanko rakennustyön urakkasopimukseen YSE-ehtoja vai ei. Myöskään kirjallisessa urakkatarjouksessa ei ollut viittausta YSE-ehtoihin.

Normaalisti YSE-ehdot eivät tule sopimuksen osaksi, elleivät osapuolet nimenomaisesti niin totea tai liitä YSE-ehtoja sopimukseen. Tässä urakassa osapuolten välille tuli myöhemmin riitaa siitä, onko työ viivästynyt tai ollut sitä, mistä sovittiin, joten asiassa oli merkitystä, minkä kriteerien mukaan seikkoja arvioidaan. Siksi ensin tuli selvittää, sovelletaanko urakkaan YSE-ehtoja vai ei. Osapuolet eivät olleet asiasta yhtä mieltä, joten oikeus joutui ratkaisemaan tuon kysymyksen.

Sekä käräjäoikeus että hovioikeus päätyivät asiassa samaan lopputulokseen. Kumpikin oikeusaste oli sitä mieltä, että vaikka osapuolet eivät olleet sopineet tässä tapauksessa mitään siitä, soveltuvatko YSE-ehdot urakkaan, YSE-ehtojen katsottiin soveltuvan tapaukseen. Hovioikeuden mukaan YSE-ehtojen soveltaminen tapaukseen on rakennusalan yleisen käytännön mukaista. Osapuolten välinen suullinen urakkasopimus oli muutenkin hyvin ylimalkainen, joten hovioikeus katsoi, että siksikin oli perusteltua päätyä siihen, että osapuolet ovat tarkoittaneet kyseisen rakennusurakan ehtojen määräytyvän YSE-ehtojen mukaisesti.

Jatkossa olisi kuitenkin hyvä muistaa rakennusurakkasopimuksia tehtäessä todeta jo sopimuksessa, mitä ehtoja sopimukseen sovelletaan. Tällöin mahdollisissa ongelmatilanteissa olisi osapuolten tiedossa edes se, mitä pelisääntöjä erimielisyystilanteessa sovelletaan ja voitaisiin heti keskittyä löytämään ratkaisua varsinaiseen ongelmakysymykseen.

Kirsi Alppi-Takkinen, varatuomari


Kommentit

Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.