Pitääkö osakeluettelosta maksaa?

Kirjoitin 30.12.2015 blogikirjoituksen rahanpesusta asunto-osakeyhtiöissä. Kirjoituksessani nostin esille pankkien tarpeen tuntea asiakkaansa. Tästä johtuen myös asunto-osakeyhtiöille on tullut pankeilta vaatimuksia tunnistautumiseen. Pankki pyytää käytännössä isännöitsijältä asunto-osakeyhtiön osakeluettelotiedot, jotta pankki voisi täyttää sille lain mukaan kuuluvaa velvollisuuttaan estää rahanpesua ja terrorismin rahoitusta.

Osa pankeista on tehostanut vaatimuksiaan uhalla poistaa taloyhtiöiden tilinkäyttöoikeudet, jos tietoja ei toimita. Koska edellisessä kirjoituksessani käsittelin tarkemmin, miten taloyhtiö ja isännöitsijä voi tietoja luovuttaa pankeille, en sitä asiaa käsittele tässä uudestaan. Sen sijaan haluan tarkemmin käsitellä sitä, joutuvatko pankit antamaan korvausta pyytämistään tiedoista eli käytännössä maksamaan osakeluettelosta yhtiölle korvauksen.

On siis selvää, että pankeilla on oikeus saada julkisesta osakeluettelosta kopio. Asunto-osakeyhtiölain 2 luvun 15 §:ssä todetaan, että jokaisella on oikeus yhtiön kulut korvattuaan saada jäljennös osakeluettelosta tai sen osasta. Isännöitsijät ovatkin toimittaneet pankeille pyydetyt julkiset osakeluettelotiedot ja luonnollisesti lähettäneet pankeille laskun toimenpiteistä asunto-osakeyhtiölain säännökseen perustuen. Pankit ovat nyt kuitenkin ilmoittaneet, että heidän tulee saada nämä tiedot ilmaiseksi. Pankkien mukaan heillä on tällainen oikeus, koska taloyhtiön heidän asiakkaanaan tulee noudattaa sopimussuhteessa lojaliteettiperiaatetta. Yksinkertaistettuna siis, asiakas olisi omalla kustannuksellaan velvollinen toimittamaan pankeille ne tiedot, mitä pankki tarvitsee täyttääkseen pankille lainsäädännöstä tulevia velvoitteita.

Olen aivan samaa mieltä pankkien kanssa siitä, että taloyhtiö, joka on sopimussuhteessa pankkiin, tulee noudattaa lojaliteettiperiaatetta ja sitä kautta pankkien pyytämät tiedot tuleekin antaa pankille. Juuri näin taloyhtiöt ja isännöitsijät ovat toimineet ja näin myötävaikuttaneet sopijakumppaninsa velvoitteiden täyttämiseen. Lojaliteettiperiaate ja sen noudattaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että myötävaikuttamisesta sopijakumppanille aiheutuvia kustannuksia ei saisi periä. Näin ollen pelkkä vetoaminen lojaliteettivelvoitteeseen ei anna vastausta kustannusten perimiseen.

Asunto-osakeyhtiölain lähtökohta on, että osakeluettelon kopioinnista saa periä kohtuullisen korvauksen eikä pankeille ole lainsäädännössä annettu oikeutta saada näitä tietoja ilmaiseksi. Pankkien ja taloyhtiöiden välisessä asiakassopimuksessa olisi toki voitu sopia, että pankilla on oikeus ilmaiseksi saada tällaisia tietoja. Mutta kun näin ei ole tehty, pankeilla ei ole yksipuolisesti oikeutta ilmoittaa, että he eivät maksa kuluja, jotka taloyhtiöllä on oikeus suoraan lain perusteella periä. Mielestäni pankit toimivat siis väärin edellyttäessään tietoja ilmaiseksi. Taloyhtiöillä on lakiin perustuva oikeus periä osakeluetteloista kuluja ja sen joka nämä tiedot pyytää, tulee korvata taloyhtiölle nämä kulut, eli tässä tapauksessa pankin.

Marina Furuhjelm, OTM

 

Facebook
Twitter
LinkedIn