Sovintomenettelyt ja riitojen ehkäiseminen

Luin viime viikolla Ylen uutistviittauksista uuden oikeusministerin Antti Häkkäsen kommentin siitä, että jokaisella kansalaisella tulee olla tuloistaan ja varoistaan riippumatta oikeus päästä hakemaan oikeutta. Kynnys tuomioistuinkäsittelyyn täytyy olla matalalla, Häkkänen kommentoi. Tavoite on sinällään hyvä, mutta pitäisikö ennen tuomioistuimeen menoa miettiä käytössä olevat sovintomenettelyt ja miten riitoja voidaan ehkäistä tai rajata ennakolta.
Monesti paras riita on syntymätön riita. Tietysti on riitoja, joita ei voida sopia ja ainoa vaihtoehto on viedä ne oikeuden ratkaistavaksi.Riitoja voidaan ehkäistä ennalta esimerkiksi avoimuudella, keskusteluilla, viestinnällä, sopimuksilla ja asiantuntijoiden käytöllä. Sopimuksiin voidaan kirjata periaate, että ensin on aina ennen oikeuteen menoa selvitettävä sovintomahdollisuudet.

Taloyhtiöissä riitoja voidaan ehkäistä ennakolta ottamalla käyttöön Taloyhtiön hyvä hallintotapasuositus. Se sisältää 63 suositusta hyvistä toimintatavoista koskien taloyhtiön strategiaa, yhtiökokousta, hallitusta, isännöintiä, riskien hallintaa ja riitojen ratkaisua, tilintarkastusta ja toiminnantarkastusta, osakas- ja asukasviestintää yhtiökokousten välillä ja osakkaan oikeuksia ja velvollisuuksia.

Edellä mainittu suositus on Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja Kiinteistöalan hallitusammattilaiset Akha ry:n antama ja oikeusministeriö on ollut myös taustavoima suositusta laadittaessa. Suosituksen voi ladata itselleen edellä mainittujen yhteisöjen kotisivuilta tai täältä.

Mitä vaihtoehtoja sovinnolle?

Sovinnollisia menettelyjä ovat vapaamuotoiset neuvottelut, lausuntojen pyytäminen ja vapaaehtoinen sovittelu. Kaikissa näissä on hyvä käyttää apuna asiantuntijaa. Lailla säädettyjä sovintomenettelyjä ovat tuomioistuinsovittelu ja sovittelu tuomioistuimen ulkopuolella. Tietysti myös jo oikeudenkäynnin alettua voidaan osapuolten yhteisestä tahdosta siirtyä sovintomenettelyyn.

Sovinnollisten menettelyjen käyttö vaatii osapuolten yhteisen tahdon ja suostumuksen. Pakolla ei voi sovitella. Sovinnollisten menettelyjen käyttö vaatii asennemuutoksen siitä, että niiden pitäisi olla aina ensisijaisia eikä toissijaisia keinoja ratkaista riita. Hyvistä toteutuneista sovinnoista ei pidetä kirjaa kuten oikeustapauksissa. Pitäisikö perustaa sovintopankki ja edistää laaja-alaisesti sovittelu- ja sovittelijakoulutusta ?

Sovinnollisissa menettelyissä saavutetaan helpoimmin oikeusministeri Häkkäsen tavoite, että oikeutta tulee saada jokaisen kohtuuhinnalla, ettei joudu luopumaan oikeuksistaan oikeudenkäyntikulujen pelossa. Sovinnollisia menettelyjä käytettäessä toteutuu parhaiten tavoite riita-asian nopeasta, kohtuuhintaisesta ja ennustettavasta ratkaisusta.

 

Keijo Kaivanto

Senior Legal Advisor, varatuomari, opetusneuvos

Facebook
Twitter
LinkedIn