Turun hovioikeus 8.2.2018 nro 103: Naapuruussuhdelaki ei velvoittanut omakotitalon asukasta poistamaan naapuritontin puolelle osittain istutettua pensasta

24.04.2018

Naapurukset kiistelivät oikeudessa pensaasta, joka oli aikoinaan istutettu rajan väärälle puolelle edellisen asukkaan toimesta. Pitikö pahaa mieltä aiheuttava kasvi lopulta poistaa ja kenen tehtäväksi se katsottiin?

Lähtökohta

Kahden tontin rajalla sijaitsevasta marja-aroniapensaasta kehkeytyi kitkerä riita naapureiden välille. Toinen vaati sen poistamista omalta puoleltaan ja toinen oli sitä mieltä, että pensaan kuuluu pysyä paikallaan. Tämän mielestä talon edellinen asukas oli aikoinaan istuttanut pensaan täydessä yhteisymmärryksessä naapurinsa kanssa.

Pensaan poistoa vaatinut omakotitalon asukas vei kiistan käräjäoikeuteen, jossa todettiin, että näyttöä pensasaidan paikan sopimisesta aiemman asukkaan kanssa ei löytynyt.

Käräjäoikeus totesi naapuruussuhdelain 8 §:n soveltuvan parhaiten puihin, joiden suuret oksat tai juuret ovat kasvaneet naapurin puolelle. Sen sijaan monet pensasaidat ovat niin nopea- ja voimakaskasvuisia, että niiden oksia joutuisi leikkaamaan vuosittain.

Riitaa aiheuttava pensasaita ei kasvanut aivan suoraan. Oikeudessa kuultu asiantuntija katsoikin, että lopputuloksesta tulisi helposti rumentava, jos oksia leikattaisiin tarkasti rajalinjan mukaisesti. Käräjäoikeus päätyi siihen, että naapuruussuhdelain 8 §:n mukainen juurien ja oksien poistaminen kantajan tai vastaajienkaan toimesta ei tässä tapauksessa ole toteuttamiskelpoinen ratkaisu.

Vastaaja velvoitettiin teettämään aidan poistotyön alan ammattilaisen toimesta ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Kohtuuttomia vaatimuksia

Asian käsittely jatkui hovioikeudessa, jossa vaadittiin käräjäoikeuden tuomion kumoamista ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Perusteena oli edelleen se, että naapuri oli aikoinaan suostunut orapihlaja-aidan korvaamiseen marja-aroniapensaalla. Lisäksi hän oli ollut kymmenen vuotta puuttumatta aidan sijaintiin, joten vähintäänkin kysymys oli hiljaisesta hyväksynnästä. Aidan sijaitseminen osittain naapuritontílla oli selvinnyt osapuolille vasta vuonna 2015.

Laki eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukaan:

”Se, jolle oman tahi nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisessä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista.”

Säännös antaa siis oikeuden hankkiutua eroon haittaa aiheuttavista juurista ja oksista sille, kenen tontille ne tunkeutuvat. Hovioikeus katsoi, että säännöksestä ei kuitenkaan voida johtaa oikeudellista velvollisuutta naapuripuolella kasvavan pensasaidan poistoon. Se ei myöskään velvoita korvaamaan naapurille sen poistamisesta aiheutuneita kustannuksia.

Hovioikeuden mukaan vaadittua suoritusvelvoitetta ei voinut perustaa siihenkään, että aidan oli istuttanut kiinteistön aiempi omistaja. Kiinteistön luovutuksessa seuraavalle omistajalle ei siirry oikeudellista vastuuta kasvien sijainnista – vaikka ne olisi istutettu luvatta. 

Tuomio

Hovioikeus päätti, että vaadittu aidan poistamisvelvollisuus ei perustu lakiin, joten kanne hylättiin kokonaisuudessaan. Aidasta kiistan aloittanut omakotitalon omistaja määrättiin maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, yhteensä noin 7 000 euroa korkoineen.

Tapauksen kolme olennaista:

- Naapuruusuhdelaki oikeuttaa poistamaan toisen tontille tunkeutuvat haittaa aiheuttavat juuret sekä leikkaamaan puiden oksat, mikäli omistaja ei kehotuksen jälkeen oksia poista.

- Laki ei kuitenkaan velvoita poistamaan pensasaitaa omalta tai naapurin tontin puolelta tai korvaamaan naapurille poistamisesta aiheutuneita kustannuksia.

- Pensasaidan sijainnista hermostunut kiinteistönomistaja olisi voinut itse poistaa pensaan omalta alueeltaan, nostamatta kallista oikeusjuttua.

Lue lisää:

Toimi näin, jos naapuritalon puiden oksista koituu harmia