Uusi tupakkalaki – kuinka käy parveketupakoinnin?

02.12.2016

Uusi tupakkalaki astui voimaan 15.8.2016. Laki sisältää säännöksiä, joilla on vaikutusta myös asumiseen ja asuntoyhteisöihin. Uudistuksen seurauksena taloyhtiöllä on aiempaa helpompi mahdollisuus puuttua parveketupakointiin ja muissa asukkaan hallinnassa olevissa tiloissa tapahtuvaan tupakointiin.  Parveketupakointia koskevassa sääntelyssä noudatetaan siirtymäaikaa ja varsinaisesti sääntelyä sovelletaan ensi vuoden alusta, 1.1.2017 lähtien.

Jo vanhankin tupakkalain voimassaollessa taloyhtiöllä on ollut mahdollisuus kieltää tupakointi taloyhtiön hallinnassa olevissa yhteisissä tiloissa, kuten yhteisillä parvekkeilla tai lasten leikkipaikoilla. Lakiuudistus kuitenkin antaa taloyhtiöille mahdollisuuden hakea tupakointikieltoa myös asukkaan hallinnassa oleviin tiloihin, kuten huoneistoon kuuluvalle parvekkeelle, terassille tai jopa huoneiston sisätiloihin.

Suoraan uuden lain nojalla on kiellettyä tupakoida asuntoyhteisön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa. Asuntoyhteisöillä tarkoitetaan tupakkalaissa osakeyhtiötä, johon sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia, asunto-osuuskuntaa, yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun lain 2 §:ssä tarkoitettua vuokrataloa sekä muuta yhteisöjen omistamaa vuokratalokantaa.

Uuden lain lähtökohtana on, että asuntoyhteisöissä jokaisella on oikeus tupakoida omassa asunnossaan, parvekkeellaan ja ulkoalueellaan, jos se ei aiheuta haittaa muille asukkaille. Tästä seuraa, että yleistä tupakointikieltoa kaikilla Suomen parvekkeilla ei voida säätää.

Kuka tupakointikieltoa voi hakea?

Tupakointikieltoa voi hakea vain asuntoyhteisö, joten yksittäisellä henkilöllä, kuten osakkaalla tai vuokralaisella ei ole mahdollisuutta omin päin hakea kieltoa. Tupakointikieltoa haetaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.

Päätösvalta tupakointikiellon hakemisesta kuuluu yhtiökokoukselle, joka voi enemmistöpäätöksellä päättää tupakointikiellon hakemisesta. Ylimääräisen yhtiökokouksen voi saada koolle kymmenesosa osakkeenomistajista. Ennen tupakointikieltoa koskevan hakemuksen lähettämistä taloyhtiön on kuultava niiden tilojen haltijoita, eli asunto-osakeyhtiön osakkaita tai huoneiston vuokralaisia, joita hakemus koskee.

Tupakointikiellolle perusteet

Kunnan viranomaisen on määrättävä kielto, jos tupakansavua voi kulkeutua rakenteiden tai muiden olosuhteiden johdosta toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin. Esimerkiksi vierekkäisten parvekkeiden välillä savu voi yleensä kulkeutua tilasta toiseen muutoin kuin poikkeuksellisesti. Savun kulkeutuminen riittää kiellon määräämiseen eikä terveyshaittaa tarvitse osoittaa, toisin kuin nykyisin terveydensuojelulain mukaisessa menettelyssä.

Sisätiloihin kielto saadaan määrätä vain, jos savun kulkeutumista ei voida rakenteiden muuttamisella ja korjaamisella ehkäistä ja tilan haltijalle on ennen kiellon määräämistä varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään. Tarkoitus on, että asuintilaa koskeva kielto määrätään vain poikkeuksellisesti. Asuntoyhteisön tulisi käytännössä aina tarkistaa onko savun kulkeutuminen ehkäistävissä esimerkiksi ilmastoinnin korjaamisella. Parvekkeilla tupakointi voidaan kieltää ilman edellä mainitun edellytyksen täyttymistä.

Yhdenvertaisuutta noudattaen

Uusi tupakkalaki tulee siis huomattavasti helpottamaan parveketupakoinnin kieltämistä ja mahdollistaa myös tupakoinnin kieltämisen asukkaan hallitsemissa sisätiloissa. Uuden lain myötä on periaatteessa mahdollista, että asunto-osakeyhtiöön voi kuulua huoneistoja, joiden parvekkeilla saa tupakoida ja toisaalta taas niitä huoneistoja, joiden parvekkeella tupakointi on kielletty.  Toisaalta yhtiökokouksen päätöksenteossa on otettava huomioon asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuussäännös, jonka vuoksi kieltoa ei voi hakea vain tiettyjen osakkeenomistajien hallitsemiin tiloihin, jos olosuhteet savun kulkeutumisen suhteen ovat osakkeenomistajien tiloissa toisiaan vastaavat. Yhdenvertaisuussäännös huomioon ottaen tupakointikiellot tulevat todennäköisesti koskemaan koko taloyhtiötä, eikä vain yksittäisiä asuntoja.

Tupakointikiellosta päättäessään kunnan viranomainen voi asettaa uhkasakon tukemaan kieltopäätöstä. Asunnon haltija voidaan tuomita maksamaan uhkasakko, mikäli kieltopäätöstä rikotaan. Periaatteessa asunto-osakeyhtiölaissa säädettävä osakehuoneiston yhtiön hallintaan ottaminen voisi myös olla mahdollista, jollei tilan haltija noudata tupakointikieltoa.

Perutaanko päätös

Kunnan tekemään päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeudesta niin kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Kunnan on asuntoyhteisön hakemuksesta peruutettava tupakointikielto, jos kiellolle ei enää muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ole perusteita. Jos olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti eikä asuntoyhteisö tästä huolimatta hae kiellon peruuttamista, voidaan kielto peruuttaa myös tilan haltijan hakemuksesta.

Hallituksen esitys uudesta lisäyksestä

Lokakuussa 2016 on annettu uusi hallituksen esitys tupakkalaista. Muutosehdotus koskee 79 pykälää, johon esitetään lisättäväksi uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin kuulemisen toteuttamisesta asuntoyhteisössä.

Uuden momentin 1 kohta koskisi tilannetta, jossa tilojen hallinta perustuu omistusoikeuteen. Esimerkiksi asuntoyhteisössä osakkeiden omistaminen tuottaa tyypillisesti oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa. Tällöin kuuleminen katsottaisiin toteutetuksi, jos asuntoyhteisö toimittaisi viimeistään kaksi viikkoa ennen päätöksentekoa tiedon ehdotetun hakemuksen perusteista sekä ohjeet huomautusten esittämiseen tilan haltijalle joko asuntoyhteisön tiedossa olevaan postiosoitteeseen tai tilan haltijan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Tämän lisäksi, jos tilaa hallitaan vuokraoikeuden tai muun vastaavan oikeuden perusteella, kuuleminen katsottaisiin momentin 2 kohdan mukaan toteutetuksi, kun vastaavat tiedot olisi toimitettu rakennuksen yleisesti käytettävälle ilmoitustaululle tai huoneistoon, jota vuokralainen tai muu tilan haltija hallitsee. Yksinkertaisimmillaan kuuleminen voitaisiin aina toteuttaa esimerkiksi pyytämällä hyväksyminen tai tietojen vastaanottokuittaus jokaiselta tilan haltijalta.

Marina Furuhjelm, OTM