2018AJANKOHTAISTAAjankohtaista 2018Ajankohtaista alallaAjankohtaista alalla 2018

Uusi työaikalaki eduskuntaan – nämä asiat muuttuvat, jos esitys menee läpi

Nykyinen voimassa oleva työaikalaki vuodelta 1996 on monilta osin vanhentunut vastaamaan moniulotteisen työelämän haasteisiin. Hallituksen esitys työaikalain kokonaisuudistuksesta pyrkii huomioimaan erityisesti teknologian tarjoamat mahdollisuudet työajan- ja paikan sujuvaan järjestelyyn. Uuden työaikalain on tarkoitus astua voimaan 1. päivänä tammikuuta 2020. Mikä muuttuu oleellisesti vanhaan lakiin verrattuna?

Tulevaisuuden työelämä tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia työn, sosiaalisen elämän ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Työaikalakiin sorvataan joustavuutta edistäviä ratkaisuja erityisesti niiden työntekijöiden kohdalla, jotka työskentelevät johtavassa asemassa tai joilla on muutoin mahdollisuus säätää itse työaikojaan – alasta riippumatta. Samalla myös kotona tai muualla tehtävä työ on tarkoitus liittää työaikalain piiriin.

Työaikalainsäädäntö sallisi jatkossa laajasti laista poikkeamisen valtakunnallisten työmarkkinaosapuolten välisillä työ- ja virkaehtosopimuksilla. Myös järjestäytymättömällä työnantajalla olisi oikeus soveltaa laista poikkeavia työaikamääräyksiä.

Joustotyöaika antaa paljon päätösvaltaa työntekijälle

Yrityskohtaisella työehtosopimuksella voitaisiin sopia säännöllisen työajan järjestelyistä 52 viikon tasoittumisjaksolla. Lisäksi työnantajan ja työntekijän mahdollisuuksia tehdä säännöllistä työaikaa koskeva sopimus lavennetaan. Myös liukuvasta työajasta olisi mahdollista sopia työpaikoilla sopia nykyistä väljemmin.

Lakiin räätälöity uusi joustotyöaika tarkoittaa järjestelyä, jossa työntekijä voi itsenäisesti päättää, missä ja miten tekee töitä vähintään puolet työajastaan. Käytännössä mahdollisuus koskee ylempien toimihenkilöiden asiantuntijatyötä, jossa ratkaisevaa on kokonaisaikataulu, ei yksittäisten työtuntien sijoittelu. Joustotyöaika vaatii työnantajan ja työntekijän välisen sopimuksen, johon kirjataan selkeät pelisäännöt.

Työaikapankki jokaiselle työpaikalle

Työaikalakiin esitetään työaikapankin käyttöönotosta sopimisen kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä.  Työaikapankin perustaminen onnistuisi niissä työpaikoissa, joissa on käytössä liukuva työaika. Työntekijä voi kerryttää liukumasaldoja työaikapankkiin enintään 180 tuntia vuodessa ja vaihtaa kertyneet tunnit myöhemmin vapaiksi. Useilla työpaikoilla on jo nyt käytössä erilaisia työaikapankkeja, jotka edesauttavat työn ja yksityiselämän yhteensovittamista.

Keskeiset vaikutukset isännöintialalla?

Isännöintialalle uusi laki tuo uusia mahdollisuuksia sopia työntekijöiden kanssa nykyistä väljemmistä työaikajärjestelyistä, työaikajoustoista ja itsenäisestä työstä. Isännöitsijä voi jäädä jopa työaikalain ulkopuolelle erityisissä tapauksissa. Työsopimuksen ja työaikaa koskevien sopimusehtojen merkitys on tällöin suuri.