Puheissa nyt

Onnittelut 100-vuotiaalle asunto-osakeyhtiölaille

Ari Kanerva
Ari Kanerva,

Vuosi 2026 jää suomalaisen asumisen historiaan merkkivuotena. Sata vuotta sitten säädettiin ensimmäinen Laki asunto-osakeyhtiöistä (247/1926), joka loi lainsäädännöllisen perustan yhdelle suomalaisen yhteiskunnan merkittävimmistä instituutioista: asunto-osakeyhtiölle.

 

Ensimmäiset asunto-osakeyhtiöt, ns. kvasi-asunto-osakeyhtiöt tosin olivat syntyneet jo joitakin kymmeniä vuosia ennen ensimmäistä lakia.

Harva laki on vaikuttanut yhtä konkreettisesti kansalaisten arkeen. Asunto-osakeyhtiölain piirissä asuu nykyisin arviolta lähes puolet suomalaisista, ja asunto-osakeyhtiöjärjestelmä hallinnoi satojen miljardien eurojen arvoista kiinteistövarallisuutta.

 

Kaikki alkoi 47 pykälästä

Vuoden 1926 laki oli nykymittapuulla hämmästyttävän kompakti. Se sisälsi vain 47 pykälää.

Lain tarkoitus oli yksinkertainen mutta nerokas: mahdollistaa rakennuksen omistaminen yhtiön kautta siten, että osakkeet oikeuttavat hallitsemaan tiettyä huoneistoa. Malli osoittautui poikkeuksellisen toimivaksi suomalaisen omistusasumisen järjestämisessä.

 

Kun ensimmäinen laki tuli voimaan vuoden 1927 alussa, asunto-osakeyhtiöt olivat ennen kaikkea kaupunkien ilmiö. Kukaan ei tuolloin voinut aavistaa, kuinka keskeiseksi asumisen muodoksi ne myöhemmin nousisivat.


Sata vuotta kasvua

Vuosisadan aikana asunto-osakeyhtiö on muuttunut harvojen kaupunkitalojen hallintomallista koko Suomen kattavaksi järjestelmäksi.

Suomessa on nykyisin noin 92 000 asunto-osakeyhtiötä.

 

Näiden yhtiöiden hallinnassa olevien asuntojen markkina-arvo liikkuu karkeasti arvioiden noin puolen biljoonan euron eli noin 500 miljardin euron tasolla. Kyseessä on yksi Suomen merkittävimmistä kansallisvarallisuuden keskittymistä. Asunto-osakeyhtiö ei siis ole pelkästään juridinen rakenne. Se on suomalaisen kotitalousvarallisuuden kivijalka.


Hallituksen pöydän ääressä istuu pieni armeija

Asunto-osakeyhtiölaki näkyy myös kansalaisyhteiskunnassa. Kun Suomessa on noin 92 000 asunto-osakeyhtiötä ja useimmissa niistä 3-5-jäseninen hallitus, asunto-osakeyhtiöiden hallituksissa toimii arviolta yli 300 000 suomalaista.

Kyse on yhdestä Suomen suurimmista vapaaehtoisen hallinnon verkostoista.

 

Monelle suomalaiselle ensimmäinen kosketus budjetointiin, kiinteistöjen kunnossapitoon, hankintoihin, sopimuksiin ja yhteiseen päätöksentekoon syntyy juuri taloyhtiön hallituksessa.

 

Laki on kasvanut ja muuttunut nopeasti

Asunto-osakeyhtiölaki on kasvanut yhteiskunnan mukana. Vuoden 1926 laissa oli 47 pykälää. Vuoden 1991 Asunto-osakeyhtiölaki (809/1991) sisälsi jo 91 pykälää. Nykyinen Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) sisältää noin 283 pykälää.

 

Lainsäädäntö on muuttunut samalla, kun taloyhtiöiden tehtävät ja vastuut ovat lisääntyneet. Korjaushankkeet ovat monimutkaistuneet, energiatehokkuudesta on tullut välttämättömyys, tietojärjestelmät ovat digitalisoituneet ja osakkaiden oikeussuoja on vahvistunut.

 

Vuoden 2026 uudistus kertoo lain elinvoimasta

Merkkivuonna hyväksyttiin myös yksi lain historian merkittävimmistä muutoksista. Laki asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta (535/2026) koski yhteensä 45 pykälää. Näistä 39 oli olemassa olevia pykäliä ja 6 kokonaan uusia. Sisällöllisiä muutoksia tehtiin yhteensä noin 100.

Vertailun vuoksi: vuoden 1926 alkuperäisessä laissa oli yhteensä 47 pykälää. Käytännössä vuoden 2026 uudistuksen kohteena ollut sääntelykokonaisuus oli lähes yhtä laaja kuin koko ensimmäinen asunto-osakeyhtiölaki.

 

Tämä kertoo kahdesta asiasta. Ensinnäkin asunto-osakeyhtiöjärjestelmä on edelleen elinvoimainen. Toiseksi yhteiskunta muuttuu jatkuvasti, ja myös lain on muututtava sen mukana. Muutoksen nopeutta kuvaa sekin, että olen ehtinyt juristina toimimaan ja työskentelemään kaikkien näiden lakien voimassaoloaikana!


Suomalainen menestystarina

Sadan vuoden aikana asunto-osakeyhtiöstä on tullut suomalainen erikoisuus, joka yhdistää omistamisen, yhteisvastuun ja demokraattisen päätöksenteon uniikilla tavalla. Vientituotteeksi siitä tosin ei ole ollut – itsekin yritin sitä markkinoida Viroon heti Viron itsenäistymisen jälkeen, mutta ei käynyt kaupaksi.

 

Järjestelmä ei ole täydellinen. Taloyhtiöissä riidellään remonteista, vastikkeista ja pysäköintipaikoista siinä missä ennenkin. Konkurssejakin tehdään. Silti kokonaisuutena asunto-osakeyhtiö on osoittautunut poikkeuksellisen kestäväksi ratkaisuksi.

 

Kun tarkastelemme viime vuosisataa, voidaan todeta, että vuoden 1926 lainsäätäjät onnistuivat luomaan paljon enemmän kuin uuden yhtiömuodon. He loivat järjestelmän, jonka piirissä elää nykyisin miljoonia suomalaisia ja jonka suojissa säilytetään merkittävä osa kansallisesta varallisuudestamme.

 

Siitä saavutuksesta voi hyvin sanoa:

 

Onnittelut 100-vuotiaalle asunto-osakeyhtiölaille!

 

Ari Kanerva, asianajaja

Jaa kirjoitus
Facebook
LinkedIn

Erikoisalaani kuuluvat kiinteistökehityshankkeet, huoneenvuokra-asiat ja asunto-osakeyhtiöasiat. Lisäksi hoidan paljon urakka- ja sopimusriitoja sekä asunto- ja kiinteistökauppariitoja. Myös maanvuokrasopimukset ovat minulle erityisen tuttuja. Työskentelen sekä Helsingin että Tampereen toimistoissamme.