Vuoden nuori taiteilija

Vuoden nuori taiteilija

Toimistomme nimeää vuosittain lahjakkaan nuoren taiteilijan, jonka uraa tuemme teoshankinnalla.

Vuoden nuori taiteilija 2019: Jarkko Räsänen

Toimistomme valitsema vuoden nuori taiteilija 2019 on Kuvataideakatemiasta tila-aikataiteen maisteriksi valmistunut Jarkko Räsänen. Hänen näyttelynsä Ettei unohtuisi oli esillä galleria Kenetissä elokuussa 2019.

Jarkko Räsänen kehitti ensimmäisen oman kuvankäsittelyohjelmansa Kuvataideakatemian lopputyönä vuonna 2010.

Ohjelmalla hän pystyy pilkkomaan valokuvatiedoston ohuiksi siivuiksi ja sommittelemaan siivut uuteen järjestykseen niiden kirkkauden tai värisävyn perusteella. Näin valokuvan alkuperäinen aihe hajoaa abstrakteiksi kuvioiksi.

Räsästä voisi kuvailla digitaaliajan monimediataiteilijaksi. Hän liikkuu valokuvauksen, videon, musiikin ja kuvataiteen leikkauskohdissa. 1990-luvulla hän oli teinipoikana mukana demoskene-alakulttuurissa tekemässä tietokonepohjaisia audiovisuaalisia esityksiä.

– Demoskenestä tuli sukupolvikokemus, joka vaikuttaa tekemiseni taustalla. Nyt tätä ilmiötä on ehdotettu Unescon maailmanperintökohteeksi, hän sanoo.

Kuvataideakatemiassa Räsänen alkoi tutkia digitaalista valokuvatiedostoa taiteellisen ohjelmoinnin keinoin.

– Aloin kaivata valokuviini lisäarvoa, joka kyseenalaistaisi niiden esittävyyden. Monet ystäväni olivat taidemaalareita ja itsekin kiinnostuin maalaustaiteesta.

Sittemmin Räsänen on kehittänyt uusia ohjelmia, joilla valokuvan käsitettä voi venyttää yhä pidemmälle.

Teostensa pohjalla olevat valokuvat Räsänen ottaa itse.

– Minua kiinnostaa snapshot-kuvaus. En lavasta kuvia juurikaan. Otan kuvia hetkistä, joissa näen jotain kauneutta, hän kertoo.

Näin sai alkunsa berliiniläisen metroaseman mukaan nimetty teos Frankfurter Allee.

Räsänen on oppinut myös arvioimaan, minkälaisessa näkymässä olisi jotain sellaista – oikea valo, oikea sommittelu, jolle ohjelman algoritmit voisivat tuoda kiinnostavan lisän.

Algoritmien avulla hän voi esimerkiksi todistaa luonnossa olevaa järjestystä. Yksi hänen teemoistaan on puu.

– Annan ohjelman järjestellä puukuvan sävyt tummemmasta vaaleampaan. Luonnossahan valo lankeaa aina ylhäältä ja maa on tummempaa, niin kuva-aihe säilyy kohtuullisen tunnistettavana.

Räsänen kehitti ohjelmastaan yleisölle matalan resoluution Ordered Dance Online -kännykkäsovelluksen Kiasman ARS17-näyttelyyn, jonka teemana oli digitaalinen murros. Monet ottivat selfien ja tekivät siitä silputun version. Tästä innoittuneena Räsänen haluaisi tehdä enemmän muotokuvia.

– Tänä päivänä puhutaan paljon identiteetin suojelemisesta ja sosiaalisen median kasvojentunnistuspalveluista. Ohjelmani tekee ihmisistä lähtökohtaisesti tunnistamattomia, mutta säilyttää sen leikin, että kuinka paljon alkuperäinen henkilö on tunnistettavissa.

Räsäsen mielestä on kiehtovaa, miten paljon lisäarvoa taide voi tuoda julkiseen tilaan.

– Hektisessä urbaanissa ympäristössä julkinen tila usein määrittyy kirkuvien mainosten kautta. Taide voi tuoda tähän juuri päinvastaisen efektin. Taideteoksessa voi lepuuttaa silmiään. Teoksesta voi saada rauhaa tai virvoitusta ja sitä voi katsoa aina eri tavalla.

 

Vuoden nuori taiteilija 2018: Maisa Majakka

Toimistomme valitsi vuoden 2018 nuoreksi taiteilijaksi 29-vuotiaan kuvataiteen kandidaatin Maisa Majakan, jonka työt tutkivat merkityksellisiä kohtaamisia ihmisten välillä.

Kuvataideakatemiassa vuonna 2015 kuvanveisto-opintonsa aloittanut Maisa Majakka löysi oman polkunsa jo nuorena.

– Olen aina ollut kiinnostunut muovailemisesta. Alakouluikäisenä tein itselleni leluja kotiuunissa kovetettavasta polymeerimassasta. Pidin etenkin koirista, joita tein paljon, ja pikkuhiljaa siirryin ihmishahmoihin. Aikuisena opiskelin valokuvausta, mutta koin sen olevan liian teknistä. Olen enemmän hands-on-tyyppi, muovailu tulee minulle luonnostaan, Majakka kertoo.

Keramiikkatyöt kerrostuvat vaihe vaiheelta: ideasta tulee ensin luonnos ja suunnitteluvaiheen jälkeen veistos, joka poltetaan yhteensä kolme neljä kertaa.

– Piirrosta tehdessä pyrin hahmottamaan kokonaisuuden. Keramiikkateosten kohdalla täytyy suunnitteluvaiheessa oikeasti miettiä, mitä voi toteuttaa, jotta rakenteet saa tarpeeksi tukeviksi. Ohuet ulokkeet, kuten sormet, vaativat erityisen tarkkaa harkintaa. Suosikkini työskentelyprosessissa on muovailuvaihe, ja tykkään tehdä teokset mahdollisimman valmiiksi jo siinä vaiheessa. Raakapolton jälkeen on lasitusvaihe, jonka jälkeen tehdään vielä mahdolliset siirtokuvat ja kultaukset.

Luonnoksesta toteutukseen saattaa joskus mennä vuosia. Tuoreiden ideoiden ohella Majakka hyödyntääkin monesti arkistojen kätköistä löytyneitä teemoja, jotka ovat edelleen ajankohtaisia.

– Tavallaan tekeminen on aika nopeaa, mutta vaiheiden välillä saattaa olla pitkiäkin taukoja. Keramiikkataide kerrostuu vähitellen.

Haastavaa mutta helposti lähestyttävää

Figuratiivisten keramiikkatöiden innoittajana toimivat usein pienet, mutta merkitykselliset asiat Majakan omassa elämässä ja ihmissuhteissa. Joskus aihe kävelee kirjaimellisesti kadulla vastaan.

– Tapahtumien joutilas tarkkailu on tärkeää. Odottamattomissa tilanteissa näkee ihmisten välillä usein jotain merkityksellistä, jota voi lainata. Poimin juttuja myös omasta elämästä. Esimerkiksi kandinäyttelyn teossarjani käsittelee ystävyyttä, joka on mielestäni kiinnostava, määrittelemätön kumppanuussuhde.

Majakka ottaa teoksillaan kantaa myös sukupuolen representaatioon.

– Teen tietoisesti lähinnä naishahmoja, sillä koen, että taiteessa nähty perinteinen naiskuva kaipaa hieman haastamista. Usein minulla on tarkoituksena antaa katsojalle jokin samaistumispinta ja herättää tunteita. Koska työni ovat hieman naivistisia, voin käsitellä vakaviakin aiheita pysyen kuitenkin helposti lähestyttävänä.

Haastamista kaipaa Majakan mielestä myös taiteelle varattu tila; kantaaottavat, persoonalliset teokset voisivat tuoda uutta eloa julkiseen kaupunkiympäristöön ja neutraaleiksi miellettyihin toimisto- ja taloyhtiötiloihin.

– Ilahdun aina, kun näen harkittua, ilman lupaa tehtyä taidetta. Olen itsekin kiinnittänyt keramiikkalaattoja julkisille paikoille. Pienet, huomaamattomat merkit ovat tilan haltuunottoa, ja katutaide voi olla kekseliäästi toteutettuna todella puhuttelevaa. Työpaikoilla taide virkistää ja lisää viihtyvyyttä.

Vuoden nuori taiteilija 2017: Iisa Maaranen

Toimistomme valitsema vuoden nuori taiteilija Iisa Maaranen inspiroituu arkisten asioiden kertomista tarinoista ja symboliikasta. Kuvien upeat sinisävyiset teokset ovat jatkossa nähtävillä Helsingin ja Tampereen toimistoillamme.

Iisa Maarasen töissä toistuu usein arkisia ja jokapäiväisiä asioita, jotka muuntuvat hänen töissään tarinoiksi ja symboleiksi. Maaranen kertoo inspiroituvansa vaikka kotona nurkissa pyörivistä pölyhiukkasista.

- Pölyhiukkasissa näen symboliikkaa välitilassa olevaan aineeseen. Sellaisen menneen kertymään, josta ihmiset haluavat päästä eroon, hän kertoo.

Viime aikoina Maaranen on maalannut varastoissa ja ruokakaupoissa olevia tavararyhmiä, joissa hän taas näkee symboliikkaa ihmisten ryhmittymiseen esimerkiksi erilaisiin yhteisöihin.

Maaranen kokee myös luonnon läsnäolon töissään tärkeäksi ja ajankohtaiseksi, ja teoksissa näkyykin usein elementtejä luonnosta.

- Viimeaikaisissa teoksissani luonnolla on ollut usein ulkopuolisen tarkkailijan rooli ihmisen maailmassa.

Maaranen kuvailee maalauksiaan monimerkityksellisiksi.

- Haluan jättää myös tulkinnalle tilaa ja olla avaamatta liikaa kaikkia tasoja.

Suunnittelutyö alkaa digitaalisesti

Maaranen kerää arjessa liikkuessaan havaintopankkia ottamalla kännykällä inspiraatiokuvia erilaisista asioista. Usein hän aloittaa teoksen suunnittelun piirtämällä ja siirtämällä piirroksen kuvankäsittelyohjelmaan, jossa hän sommittelee ja suunnittelee tulevan teoksen värimaailmaa.

- Usein teos kuitenkin alkaa ja saakin alkaa maalatessa elää omaa elämäänsä, eikä aina noudata alkuperäistä suunnitelmaa.

Maalausprojektien pituudet ideasta valmiiksi työksi vaihtelevat paljon. Maaranen maalaa usein useampaa teosta kerralla.

Opinnoista inspiraatio värimaailmaan

Kuvataideakatemiassa opintojaan viimeistelevä Maaranen kertoo maalaavansa paljon öljyväreillä, mutta inspiroituneensa viime aikoina yhä enemmän temperamaalauksesta.

- Temperatekniikassa maaliaine tehdään itse käyttämällä värien sideaineena esimerkiksi munankeltuaista. Tällä tekniikalla maalausjäljestä tulee hieman hohtavampi ja matampi kuin syvemmän ja kiiltävämmän jäljen tekevästä öljyväreistä, hän kertoo.

Maaranen kehuu Kuvataideakatemian materiaaliopin opettaja Malla Tallgrenia, joka on inspiroinut ja opettanut kokeilemaan erilaisia reseptejä tehdä itse värejä.

- Tämä värimaailma on ihan oma maailmansa, jossa voisi seikkailla loputtomiin ja kokeilla uusia juttuja. Haaveenani olisikin alkaa itse tehdä vielä enemmän väripigmenttejä luonnon omista raaka-aineista.

Kansainvälistä tunnustusta

Viime vuonna Maaranen osallistui kahden muun maisteriopiskelijan kanssa Belgiassa järjestettyyn eri taideakatemioiden yhteisnäyttelyyn. Näyttelyn yhteydessä järjestetyssä kilpailussa Maaranen sijoittui toiseksi.

- Vaikuttaa siltä, että varsinkin Keski-Euroopassa maalauksella on nykytaiteen välineenä vahvempi asema kuin Suomessa tällä hetkellä, hän sanoo.

Maaranen näkee kotimaisissa teoksissa selviä eroja jo ruotsalaiseen taiteeseen verrattuna. Hän kokee kansainväliset kontaktit rikkaudeksi, ja tulevaisuudessa Maaranen mahdollisesti suuntaakin hakemaan kokemuksia näyttelyistä ja taitelijaresidensseistä Suomen ulkopuolelta.

Vuoden nuori taiteilija 2016: Henna Jula

Kuvataiteilija Henna Jula on toimistomme valitsema vuoden nuori taiteilija. Teoksissa näkyy hänen kiinteä suhteensa Itä-Aasialaiseen estetiikkaan. Henna Jula on käynyt matkoillaan Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa, minkä lisäksi opiskeluajalla Taipeissa, Taiwanissa on ollut suuri merkitys hänen työhönsä.

- Itä-Aasialainen estetiikka sekä kiinalaiset ja japanilaiset tussimaalaukset ovat vaikuttaneet niin maalaustekniikkani muodostumiseen, tapaani sommitella kuin maalaamiini aiheisiin. Edelleen teoksissani on nähtävissä Taipein kasvitieteellisen puutarhan lootuslampi, Henna Jula kertoo.

Henna Jula on kuvataiteilija, joka valmistaa maalauspohjat töihinsä itse.

- Valitsen kankaan, valmistan kiilapuut ja teen pohjustuksen kankaalle. Pohjan pitää olla mahdollisimman tasainen ja valkoinen, koska teoksissa kuultavat vaaleat osat ovat valkoista maalauspohjaa, Jula kuvailee.

Varsinainen maalaustyö alkaa siitä, että hän rajaa asioita maalauksen ulkopuolelle ja keskittyy liikkeeseen. Työskennellessään Jula siirtelee maaliaineita ja värejä maalauskankaalla siveltimien ja erilaisten maalinesteiden avulla. Osa työstä valmistuu hylkimisreaktiossa, kun eri maaliaineet kohtaavat toisensa ja väri leviää orgaanista kuviota muistuttaen.

Kuvataiteilija Henna Jula (s. 1990) valmistuu kuvataiteen maisteriksi Helsingissä joulukuussa 2016. Taiteita hän on opiskellut myös mm. Oriveden opiston kuvataidelinjalla ja Taipein National University of the Arts’ssa Taiwanissa. Henna Julan teoksia voit nähdä toimistoissamme Helsingissä ja Tampereella.

Aiemmat valintamme vuoden nuoreksi taiteilijaksi ovat: Ilari Hautamäki, Jenni Yppärilä, Aki Turunen, Eeva-Riitta Eerola ja Inkeri Harri. Nuorten taiteilijoiden taidetta on nähtävillä toimistoissamme.  

Vuoden nuori taiteilija 2015: Ilari Hautamäki

Toimistomme valitsema vuoden nuori taiteilija on Ilari Hautamäki (s.1983), joka oli tänä talvena mukana myös Nuoret 2015 -näyttelyssä Helsingin Taidehallissa.

Ilari Hautamäki kertoi haastattelussamme töistään vapautuneesti: ”Teen abstrakteja maalauksia, joissa on esittäviä elementtejä. Työni jatkavat abstraktin maalauksen perinnettä, mukaillen nykymaalauksen keinoja. Lähestyn abstraktin maalauksen vakavasti otettua kenttää rennolla ja humoristisellakin tavalla. Näen että työni ovat uutta nykymaalausta, jossa yhdistyy erilaisia teemoja. Jos vertaan esimerkiksi 1950-luvun abstrakteihin töihin ja taiteilijoihin, niin työni lähtevät eri lähtökohdista.”

Hautamäki kertoo myös, että aikaisemmin hänen teoksensa olivat pelkistetympiä ja geometrisempia. ”Niissä esiintyi muun muassa horisontteja, avaruusteemoja ja grid-kuviointia. Pari vuotta sitten sivellin vapautui geometrisista muodoista ja kankaat alkoivat täyttyä runsaasti. Uusissa töissäni sivellinjälki on muuttunut sujuvammaksi. Maalausteni aiheina käytän muun muassa: orgaanisia kukkamaisia muotoja, pilviä, vettä, aihioita luonnosta, ympäristöstä. Yhdistelen kuvia vapaaseen tyyliin.”

http://www.ilarihautamaki.com/

Vuoden nuori taiteilija 2014: Jenni Yppärilä

Kuvataiteilija Jenni Yppärilä kuvaa töissään elinympäristöämme hymyilevin vedoin, monenkirjavien värisutien avulla. Paitsi värisuteja, niin Yppärilä rakastaa myös kotoisia kadunkulmia, mikä näkyy hänen kolmiulotteisissa, reliefimäisesti toteutetuissa töissään. Taiteilija kiertää eri paikkoja, seuraa ihmisten elämää ja kertoo siitä tarinan.  Hän haluaa vaikuttaa siihen, että vanhoja rakennuksia ei hävitettäisi. Tarina on tehty lempeästi hymyillen, ilman ulkopuolisen katsojan ironista otetta.

Oulaisissa vuonna 1980 syntynyt Jenni Yppärilä on valmistunut Taiteen maisteriksi Aalto Yliopiston Taideteollisesta korkeakoulusta 2010. Tätä ennen hän opiskeli kuvataidetta Kemi Tornion ammattikorkeakoulussa (Lapin AMK). Hän asuu ja työskentelee Tampereella. Was here-projektia on tukenut Suomen Kulttuurirahasto, Taiteen edistämiskeskus ja Pirkanmaan taidetoimikunta. Kuvissa näkyvät teokset on toteutettu sekatekniikalla.

http://www.jenniypparila.com/

Vuoden nuori taiteilija 2013: Inkeri Harri

Inkeri Harri on taiteilija, joka käyttää ilmaisussaan useita eri taidemuotoja: installaatiota, veistoksia, piirustuksia, videoita ja performansseja. Inkeri on valmistunut La Villa Arson - Ecole Nationale Supérieure d’Art et de Recherche in Nice vuonna 2005 ja Geneva’s University of Art and Design  vuonna 2009. Inkeri Harrin työ valittiin vuonna 2013 Nuoret 2013 -näyttelyyn.

http://www.inkeriharri.com/

Vuoden nuori taitelija 2012: Eeva-Riitta Eeerola

Eeva-Riitta Eerola on vuonna 1980 syntynyt lahjakas nuori taiteilija, joka on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2010. Hän on opiskellut myös Pariisissa maineikkaassa École nationale supérieure des Beaux-arts’issa, ja hänen töitään on ollut esillä mm. Sara Hildénin taidemuseossa ja Galleria Katariinassa.

http://www.eevariittaeerola.com

Vuoden nuori taitelija 2011: Aki Turunen

Aki Turunen on vuonna 1983 vuonna syntynyt helsinkiläinen kuvataiteilija. Hän valmistui Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maiste­riksi maalaustaiteen koulutusohjelmasta syksyllä 2011. Hän on opiskellut maalausta myös Kööpenhaminassa Det Kongelige Danske Kunstakademissa. Hänen töitään on ollut esillä sekä Suomessa että ulkomailla.

Estetiikan dosentti Martta Heikkilä kirjoittaa Turusen teoksista puolestaan seuraavaa: Aki Turusen maalauksissa ja piirroksissa materiaali ja muisti saavat puheenvuoron. Turusen teosten ainesta ovat fantasia, johon kuin unessa yhdistyvät muistot lapsuudesta - taiteilijan sisarukset ja vanhemmat, säätilat, metsä ja välähdykset tietystä väristä. Turusen maalausvärien kirkkaus ja intensiivisyys perustuu kokemukseen värien painottomuudesta. Hahmon saavat järjestys ja epäjärjestys, jännite sommittelun tasapainon ja epäsymmetrian välillä. Näin maalaamisen ja piirtämisen ele asettuu kuvan pintaan halutulla lailla, täsmällisesti: tässä ja nyt.

http://www.akiturunen.com/