Hovioikeudessa ratkaistiin, kuka maksaa yhden asunnon lutikkatorjunnan 

Jaa kirjoitus
Facebook
LinkedIn
Lutikkahavainto yhdessä huoneistossa johti oikeusriitaan, jossa arvioitiin perusteita asunnon haltuunotolle sekä vastuun jakautumista torjuntakustannuksista.

Lutikkahavainto yhdessä huoneistossa johti oikeusriitaan, jossa arvioitiin perusteita asunnon haltuunotolle sekä vastuun jakautumista torjuntakustannuksista. 

Kouvolalaisen taloyhtiön asunnossa havaittiin luteita joulukuussa 2024. Asunnon vuokralainen ilmoitti havainnostaan taloyhtiölle, joka ryhtyi torjuntatoimiin jo seuraavana päivänä. 

Torjuntatoimia tehtiin useiden kuukausien ajan noin 1–2 viikon välein. Kevään edetessä ludehavaintojen määrä väheni asteittain, eikä huhtikuun lopun jälkeen asunnosta enää löytynyt luteita. Kesäkuussa tehdyssä lopputarkastuksessa torjunnan todettiin onnistuneen.

Taloyhtiön mukaan vuokralainen oli kuitenkin pitkin matkaa vaikeuttanut torjuntatyötä jättämällä noudattamatta tuholaistorjujien ohjeita. Helmikuussa 2025 taloyhtiön hallitus antoi hallintaanottovaroituksen huoneiston huonosta hoidosta. Koska vuokralainen ei ollut muuttanut menettelyään, ylimääräinen yhtiökokous päätti maaliskuussa ottaa huoneiston yhtiön hallintaan. 

Vuokralainen riitautti päätöksen käräjäoikeudessa ja vaati yhtiökokouksen hallintaanottopäätöksen julistamista pätemättömäksi. Myös huoneiston osakkeenomistaja liittyi myöhemmin oikeudenkäyntiin.

Osakas ei luovuttanut koko sohvaa

Erityisen kiistan kohteena oli asunnossa ollut divaanisohva. Tuholaistorjujat pitivät sitä luteille ihanteellisena piilopaikkana ja kehottivat vuokralaista hävittämään sohvan. Kun näin ei tapahtunut, taloyhtiö oli järjestänyt sohvan poisviennin tammikuussa 2025. Huonekalusta saatiin poistettua osa, mutta divaaniosa jäi asuntoon. Vuokralaisen mielestä sohva oli mahdollista puhdistaa tehokkaasti lämpökäsittelyllä, jonka hän myös toteutti omatoimisesti asunnossaan. Taloyhtiön mukaan toimenpide aiheutti paloturvallisuusriskin.

Vuokralainen kertoi ilmoittaneensa ludehavainnosta viipymättä, osallistuneensa torjuntatoimiin koko prosessin ajan ja onnistunut yhdessä torjuntatoimien kanssa saamaan ongelman hallintaan. Tästä syystä hallintaanotolle ei hänen näkemyksensä mukaan ollut laillisia perusteita.

Ei perusteita hallintaanotolle

Käräjäoikeus katsoi, että varoitukselle oli perusteet, mutta hallintaanottoon ei. Päätöstään se perusteli sillä, että taloyhtiö ehti tehdä hallintaanottopäätöksen ennen kuin sen tiedossa oli, oliko vuokralainen korjannut menettelyään tai oliko torjunta lähtenyt etenemään toivotulla tavalla. Hallintaanottopäätös julistettiin pätemättömäksi.

Samassa oikeudenkäynnissä käsiteltiin myös taloyhtiön vaatimus tuholaistorjunnasta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta. Koska luteita esiintyi vain kyseisessä huoneistossa, torjunnan katsottiin kuuluvan osakkeenomistajan kunnossapitovastuun piiriin. 

Vuokralainen oli jo aiemmin myöntänyt olevansa vastuussa torjuntakuluista, joten tästä ei ollut riitaa. Vuokralainen oli kuitenkin maksukyvytön, minkä vuoksi taloyhtiö halusi kohdistaa velvoitteen osakkeenomistajaan. Käräjäoikeus velvoitti osakkaan ja vuokralaisen yhteisvastuullisesti korvaamaan taloyhtiölle 3 630 euroa torjuntakuluja.

Kuka vastaa torjuntakuluista?

Vuokralainen hyväksyi ratkaisun, mutta osakkeenomistaja valitti torjunnan kustannuksista hovioikeuteen. Hovioikeudessa arvioitiin, kuuluivatko yhden huoneiston ludeongelman torjuntakulut osakkaan kunnossapitovastuun piiriin vai edellyttikö kustannusvastuu osakkaan omaa laiminlyöntiä tai virhettä.

Hovioikeus totesi, että kun lutikoita havaittiin ensimmäisen kerran, taloyhtiöllä ei ollut mahdollisuutta tietää, oliko ongelma ehtinyt levitä laajemmalle rakennukseen. Epäselvässä tilanteessa torjuntatoimiin on ryhdyttävä välittömästi mahdollisten lisävahinkojen estämiseksi.

Näin ollen taloyhtiöllä oli oikeus tilata tuholaistorjunta heti, vaikka vastuun lopullinen jakautuminen ei ollut vielä selvillä. Vasta torjuntatoimien aikana kävi ilmi, että ludeongelma oli rajoittunut yhteen huoneistoon.

Hovioikeus katsoi, että kyse oli osakehuoneiston sisäiseen kunnossapitoon kuuluvasta asiasta. Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja vastaa huoneistonsa sisäosien kunnossapidosta, ja näin ollen myös torjunnasta aiheutuneet kustannukset kuuluivat hänen vastuulleen.

Vuokralaisen ja osakkeenomistajan yhteisvastuullinen velvollisuus korvata taloyhtiölle 3 630 euron torjuntakulut jäivät voimaan.

Mitä ajatuksia tapaus herättää, asianajaja Annika Kemppinen?

”Tapauksessa kiinnostavaa on ennen kaikkea se, että hovioikeus vahvisti yksittäiseen huoneistoon rajoittuneen ludeongelman kuuluvan osakkaan kunnossapitovastuulle. Kunnossapitovastuu ei edellytä tuottamusta, joten vastuu kustannuksista kuuluu osakkaalle, vaikka tämä ei olisi aiheuttanut ongelmaa eikä toiminut huolimattomasti.

Toisena kiinnostavana kysymyksenä tapauksessa oli taloyhtiön oikeus käynnistää torjuntatoimet omatoimisesti. Taloyhtiö tilasi tuholaistorjunnan heti saatuaan tiedon ludehavainnosta, vaikka vastuun lopullinen jakautuminen ei ollut vielä selvillä. Osakas sai tietää tuholaisongelmasta vasta usean viikon kuluttua torjunnan ollessa jo täydessä vauhdissa. 

Osakkeenomistaja katsoi, ettei kustannuksia voitu siirtää hänen maksettavakseen, kun hän ei ollut aiheuttanut ongelmaa eikä hänellä ollut ollut mahdollisuutta itse päättää torjuntatoimista. Osakkaan mukaan taloyhtiöllä ei ollut oikeutta teettää kunnossapitotyötä hänen kustannuksellaan tilanteessa, jossa hän ei ollut laiminlyönyt vastuulleen kuuluvia toimenpiteitä.

Hovioikeus kuitenkin hyväksyi taloyhtiön menettelyn. Sen mukaan luteiden leviämisriski edellytti välittömiä toimia, eikä yhtiön tarvinnut jäädä odottamaan vastuunjaon lopullista selvittämistä ennen torjunnan aloittamista.”

Itä-Suomen hovioikeus 10.11.2026 nro 1069 1441 (ei vielä lainvoimainen)

Tutustu asiantuntijaan

Annika Kemppinen
asianajaja
Ota yhteyttä tästä