Kiinteistöihin ja asumiseen liittyvät riidat ovat usein monimutkaisia ja henkisesti kuormittavia. Kun erimielisyys laajenee raskaaksi ja kalliiksi oikeusprosessiksi, molempien osapuolten jaksaminen on koetuksella. Sovinto on usein parempi vaihtoehto riidanratkaisuun.
Kiinteistöjuridiikan konfliktit vaativat paitsi oikeudellista asiantuntemusta, myös kykyä löytää ratkaisuja, jotka säilyttävät osapuolten väliset suhteet. Esimerkiksi taloyhtiöelämän sujuvan arjen jatkuvuuden kannalta tämä on erityisen tärkeää.
– Toisin kuin useimmissa riidoissa, saman katon alla tai samalla pihapiirissä elävät osakkaat eivät välttämättä voi vain lähteä omille teilleen. Jos kiista päättyy tavalla, joka lisää jännitteitä entisestään, yhteinen arki käy kovin raskaaksi, Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Hanna Vieruaho sanoo.
Vieruaholla on pitkä sovittelijakokemus. Hän on toiminut aiemmin urallaan Helsingin käräjäoikeudessa yleisten riita-asioiden sovittelijana sekä Helsingin hovioikeudessa sovittelutoiminnan vastuutuomarina. Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:ssä Vieruaho on hoitanut sovittelutoimeksiantoja, joissa on ollut kysymys esimerkiksi askelääniriidoista tai pitkään jatkuneista asukkaiden välisistä konflikteista.
– Tyypillisesti asukkaiden väliset riidat kuormittavat myös isännöintiä ja taloyhtiön hallitusta. Riidan sopiminen lopullisesti sovittelussa antaa työrauhaa heillekin, Vieruaho kertoo.
Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n osaaminen sovittelun saralla on hiljattain vahvistunut entisestään, kun asianajajat Marina Furuhjelm ja Aki Rosén ovat suorittaneet Asianajajaliiton sovittelukoulutuksen. Koulutus syventää ymmärrystä sovitteluprosessista ja auttaa ohjaamaan asiakkaita oikean riidanratkaisumenetelmän pariin.
– Vaikka sovittelu on menettelynä usein vapaamuotoista, se sisältää eri työvaiheita, joilla kullakin on omat tavoitteensa. Menettelyn tunteminen auttaa saavuttamaan tarkoituksenmukaisia ratkaisuja, Rosén kertoo.
Ratkaisu, jonka kaikki voivat allekirjoittaa
Sovittelu on vapaaehtoinen ja luottamuksellinen riidanratkaisumenetelmä, jossa puolueeton kolmas osapuoli auttaa riidan osapuolia löytämään molempia tyydyttävän ratkaisun. Sovittelija ei ota kantaa siihen, kumpi osapuoli on oikeassa, vaan ohjaa heitä rakentavaan vuoropuheluun ja auttaa ymmärtämään toistensa näkökulmia.
– Sovittelun suurin etu lienee se, että osapuolet pääsevät vaikuttamaan lopputulokseen. Yleensä ratkaisun kanssa on helpompi elää, kun on itse osallistunut sen syntymiseen, Furuhjelm sanoo.
Monet kohtaavat sovittelun mahdollisuuden ensimmäisen kerran tuomioistuimessa, joko ennen oikeudenkäynnin aloittamista tai sen aikana. Yleisimmin asia on jo vireillä tuomioistuimessa sovitteluun mentäessä. Mahdollista on myös se, että sovitteluun hakeudutaan ilman kanteen nostamista niin sanotulla suoralla sovitteluhakemuksella.
Sovittelun suurin etu lienee se, että osapuolet pääsevät vaikuttamaan lopputulokseen.
Sovittelijana toimiva tuomari pyrkii auttamaan osapuolia pääsemään sovintoon ennen kuin käsittely oikeudessa jatkuu. Tuomioistuinsovittelu on osapuolille maksutonta silloin kun asia on jo vireillä käräjäoikeudessa, ja oikeudenkäymiskaari velvoittaa tuomioistuinta edistämään sovinnon syntymistä.
Vieruaho kertoo, että tuomioistuinsovittelut ovat erittäin tehokkaita: laskennallisesti kaikista sovitteluun siirretyistä asioista noin 80 prosenttia päätyy sovintoon. Menetelmän hyödyt ulottuvat riitakysymysten ratkaisemista laajemmalle, sillä samalla voidaan sopia myös osapuolten muista mahdollisista erimielisyyksistä.
– Pitkään jatkuneiden riitojen taustalla on usein jokin vanha tapahtuma tai ratkaisematta jäänyt ristiriita, joka voi ajan myötä synnyttää uusia kiistoja. Sovittelussa on tärkeää pureutua tähän juurisyyhyn, jotta uusien riitojen syntyminen tulevaisuudessa voidaan estää.
Sovinto vaatii joustamista
Asianajajasovittelu on toinen sovittelun muoto, mutta siinä tähdätään samaan päämäärään kuin tuomioistuinsovittelussa. Tällöin sovittelijana toimii riippumaton asianajaja, joka on suorittanut erityisen sovittelijakoulutuksen.
Myönnytys ole merkki heikkoudesta, vaan ennemminkin suurta viisautta.
Asianajajasovittelu eroaa tuomioistuinsovittelusta siinä, että se on täysin erillinen prosessi oikeudenkäynnistä. Osapuolet voivat hakeutua sovitteluun ottamalla yhteyttä Asianajajaliiton sovittelijaluetteloon merkittyyn asianajajaan jo ennen kuin asia on vireillä tuomioistuimessa, tai vaihtoehtoisesti kesken oikeusprosessin.
Sovittelun aikana käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä niitä voida käyttää todisteina mahdollisessa myöhemmässä oikeudenkäynnissä. Osapuolet vastaavat sovittelijan palkkiosta yhdessä, ellei toisin sovita
Rosén muistuttaa, että oli sovittelun muoto mikä tahansa, ei helppoja ratkaisuja ole. Sovittelu vaatii aina joustamista puolin ja toisin sekä usein myös sen myöntämistä, ettei kukaan saa kaikkea haluamaansa.
Toisaalta, kun riita ratkeaa, osapuolet pääsevät jatkamaan elämässään eteenpäin ilman pitkää oikeusprosessia ja unettomia öitä. Esimerkiksi asunto- tai kiinteistökauppariita voi viedä useita vuosia tuomioistuimessa ennen kuin se on lainvoimaisesti ratkaistu.
– Sovittelussa ratkaisu voidaan saavuttaa merkittävästi nopeammin ja huomattavasti pienemmillä kustannuksilla. Osapuolille on usein tärkeää myös se, että stressi ja huoli saadaan päättymään nopeasti, Rosén muistuttaa.
Furuhjelm kiteyttää, ettei myönnytys ole merkki heikkoudesta, vaan ennemminkin suurta viisautta. Se antaa mahdollisuuden ratkaista kiista hallitusti, inhimillisesti ja usein yllättävänkin rakentavasti.
Lue lisää:
Ratkaisun avaimet – sovittelu on viisasta myös taloyhtiöriidoissa
Kuva: Shutterstock
