Rannassa vuosikymmeniä sijainnutta saunaa korjattiin ja rakennettiin uudelleen samoille perustuksille. Hallinto-oikeuden mukaan rakennusvalvonta sai kuitenkin keskeyttää työt, koska rakennus sijaitsi liian lähellä vesirajaa eikä hankkeelle ollut haettu poikkeamislupaa.
Kiinteistön omistajat ryhtyivät kunnostamaan tontilla Lohjalla sijaitsevaa rantasaunaa. Vuonna 1960 rakennetussa mökissä oli sauna, pesutilat sekä pieni tupa. Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä kävi kuitenkin ilmi, että rakenteita joudutaan uusimaan odotettua enemmän. Vaikka muutokset olivat isoja, kyse oli omistajien näkemyksen mukaan edelleen samasta rakennuksesta. Sauna rakennettiin samoille perustuksille ja sen koko ja ilme pysyi entisellään.
Rakennusvalvonta näki tilanteen toisin ja keskeytti rakennustyöt. Tarkastusinsinööri totesi vanhan rakennuksen tulleen puretuksi ja uuden rakennuksen olevan rakenteilla aivan rantaviivan tuntumaan. Lohjan kaupunkikehityslautakunnan lupajaosto piti keskeyttämispäätöksen voimassa. Asia eteni Helsingin hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.
Omistajat vetosivat alueen yleiskaavaan
Kiista koski rakennuksen sijoittamista suhteessa rantaviivaan. Lohjan rakennusjärjestyksen mukaan enintään 30 neliömetrin suuruisen saunarakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 15 metriä. Rakenteilla ollut sauna sijaitsi tätä lähempänä rantaa. Rakennusvalvonnan näkemyksen mukaan rakennushanke olisi siksi edellyttänyt poikkeamislupaa.
Kiinteistön omistajien mukaan kyse oli niin sanotusta korvaavasta rakentamisesta, jossa vanha rakennus korvataan uudella ilman, että alueen maankäyttö käytännössä muuttuu. He vetosivat alueella voimassa olevaan osayleiskaavaan. Kaavassa rakennuksen paikalle oli merkitty nykyisen asuin-, loma- tai saunarakennuksen sijaintia osoittava merkintä. Heidän mukaansa yleiskaavan merkintä syrjäytti rakennusjärjestyksen määräyksen.
Omistajat viittasivat myös rakentamislain uudistukseen, jonka seurauksena rakennusjärjestyksiä ollaan parhaillaan päivittämässä. Heidän näkemyksensä mukaan nykyinen etäisyysvaatimus on siirtymävaiheen sääntelyä, eikä sen soveltaminen ollut tässä tapauksessa perusteltua tai kohtuullista.
Töiden keskeyttämiselle oli laillinen peruste
Kaupungin hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan vanhasta rakennuksesta oli rakennustöiden aikana purettu käytännössä lähes kaikki rakenteet. Hallinto-oikeus totesi, että tietyssä mielessä tapauksessa oli kyse korvaavasta rakentamisesta. Tämä ei kuitenkaan poistanut velvollisuutta noudattaa voimassa olevia rakentamismääräyksiä.
Ratkaisun mukaan korvaava rakentaminenkin voi edellyttää poikkeamislupaa silloin, kun rakennus ei täytä nykyisiä sijoittamista koskevia vaatimuksia. Hallinto-oikeus katsoi lisäksi, ettei osayleiskaavan rakennusmerkintä syrjäyttänyt rakennusjärjestyksen määräystä saunan vähimmäisetäisyydestä rantaan. Merkintä osoitti ainoastaan aiemman rakennuksen sijainnin.
Lisäksi todettiin, että voimassa olevaa vähimmäisetäisyyttä rannasta koskevaa määräystä ei voida jättää soveltamatta sillä perusteella, että rakentamislain nojalla laadittavassa uudessa rakennusjärjestyksessä ei mahdollisesti voitaisi antaa samanlaista määräystä.
Rakennustöiden keskeyttämiselle oli oikeuden mukaan laillinen peruste. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
Mitä ratkaisussa on olennaista, asianajaja Jaakko Kanerva?
”Vaikka alle 30 neliömetrin saunarakennus ei lähtökohtaisesti tarvitse rakentamislupaa, rakentamisessa on edelleen noudatettava esimerkiksi kaavan, rakennusjärjestyksen ja muiden rakentamista koskevien määräysten vaatimuksia. Kaikki rakennusjärjestykset tulee uusia 1.1.2027 mennessä, jolloin nyt käynnissä oleva siirtymäaika päättyy.
Ratkaisussa mielenkiintoista on se, että hallinto-oikeus piti hanketta jossain määrin korvaavana rakentamisena, mutta katsoi silti poikkeamisluvan olevan tarpeen. Pelkästään se, että paikalla on aiemmin ollut rakennus, ei siis automaattisesti tarkoita oikeutta rakentaa uutta rakennusta täsmälleen samaan sijaintiin. Tarkasteluun nousee myös korjaamisen laajamittaisuus eli se, onko kyse uudesta rakennuksesta vai vanhan peruskorjauksesta.”
Helsingin hallinto-oikeus 1.6.2026, päätös nro 3872/2026. Ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen.
Tutustu asiantuntijaan!
Jaakko Kanerva
asianajaja
Yhteystietoihin tästä
