Oikeudessa selviteltiin, tiesikö huoneiston edellinen omistaja, että pesukoneen poistoputki ei johtanut viemäriin. Olisiko hänen pitänyt varmistaa asia urakoitsijalta ja laiminlöikö hän velvollisuutensa kertoa asiasta asuntokaupan yhteydessä?
Paritalon puolikkaan uudet asukkaat alkoivat kahden vuoden asumisen jälkeen haistamaan huoneistossa outoa hajua. Asiaa tutkittaessa ilmeni, että takkahuoneeseen asennetun pyykinpesukoneen poistoputki johti vedet suoraan asunnon alapohjaan. Pitkään jatkunut kosteus oli levinnyt laajalle, ja vaurioitti vakavasti myös viereistä asuntoa. Naapurin huoneistossa jouduttiin tekemään kallis remontti, jossa lähes koko alapohja ja osa seinistä purettiin, kuivattiin ja rakennettiin uudelleen. Naapuri vaati käräjäoikeudessa huoneiston edelliseltä asukkaalta yli 30 000 euron korvauksia.
Uudet asukkaat päättivät pyykätä takkahuoneessa
Poistoputken virhe juonsi juurensa kylpyhuoneremonttiin, jonka asunnon entinen omistaja teetti useita vuosia ennen asuntokauppaa. Remontin yhteydessä pesukone siirrettiin takkahuoneesta kylpyhuoneeseen. Jostain syystä urakoitsija ei tulpannut takkahuoneessa sijaitsevaa pesukoneen alkuperäistä poistoputkea tai liittänyt sitä viemäriin. Sen sijaan putken pää jäi avoimeksi lattiavalun sisään.
Asukas asui huoneistossa viisi vuotta remontin jälkeen ja pesi pyykit koko tämän ajan korjatussa kylpyhuoneessa. Kun asunto myytiin, uusille asukkaille ei kerrottu kaupan yhteydessä, että takkahuoneen poistoputki on virheellinen eikä sitä saa käyttää. Uudet asukkaat päättivät asentaa pesukoneen kylpyhuoneen sijasta takkahuoneeseen, ja niin katastrofin ainekset olivat kasassa. Tilanne johti lopulta asuntokaupan purkamiseen.
Saneerausyrityksen virhe
Naapuri katsoi, että edellinen asukas oli vastuussa, koska hän oli teetättänyt kylpyhuoneremontin. Lisäksi kantaja väitti, että edellinen asukas oli tiennyt törkeästä rakennusvirheestä putken osalta ja jättänyt kertomatta tästä asunnon ostajille. Vastaaja kiisti kanteen ja syytti kylpyhuoneremontin tehnyttä yritystä huolimattomuudesta. Hän kertoi luottaneensa tekijöiden ammattitaitoon eikä osannut epäillä virhettä. Vastaajan mukaan saneerausfirma oli osoittanut taitamattomuutta muissakin asioissa ja lopettanut sittemmin toimintansa kokonaan. Yhtiöllä ei ole varallisuutta tai vastuuvakuutusta, joten vastaaja ei jatkanut oikeustoimia urakoitsijaa vastaan. Vastaaja ei mielestään voinut olla vastuussa ulkopuolisten tekijöiden virheistä.
Keskeinen kysymys: oliko virhe tiedossa ja kerrottiinko siitä ostajille?
Oikeudessa selvitettiin, tiesikö edellinen asukas poistoputken virheellisestä asennuksesta ja laiminlöikö hän velvollisuutensa kertoa asiasta asunnon ostajille. Käräjäoikeus ei saanut tarpeeksi vahvoja todisteita siitä, että vastaaja olisi tiennyt putken johtavan alapohjaan. Näin ollen käräjäoikeus katsoi ratkaisussaan, että jutun vastaaja ei ollut työn tilaajana ja asunnon omistajana ankarassa vastuussa remontissa sattuneesta vahingosta, joka aiheutti vahinkoa kolmannelle henkilölle.
Asian käsittely jatkui hovioikeudessa (Vaasan hovioikeus 30.7.2019, nro 314). Siellä vastaaja lisäsi kertomukseensa keskustelleensa asunnon tulevien ostajien kanssa, että pesukoneen poistoputki on liitetty oikeaoppisesti lattiakaivoon. Asia jopa testattiin puhaltamalla takkahuoneen poistoputkeen. Kaikki osapuolet, niin myyjä kuin ostajatkin, olivat todenneet liitännän olevan kunnossa. Myös virheellisen asennustyön tekijän muisti virkistyi hovioikeudessa. Hän oli nyt melko varmasti kertonut vastaajalle siitä, että poistoputkea ei ole yhdistetty lattiakaivoon. Vastaaja oli sanonut, ettei se edes ole tarpeen, sillä pesukonetta ei käytetä takkahuoneessa.
Tuomio
Koska vastaajan tarkoituksena oli luopua pesukoneen käytöstä takkahuoneessa, hänen olisi hovioikeuden mukaan pitänyt asianmukaisella ja luotettavalla tavalla varmistaa pesukoneen poistoputken liitännän oikeellisuus. Hän olisi voinut esimerkiksi tiedustella asiaa remontin tekijältä.
Hovioikeus piti myös mahdollisena sitä, että asennustyön tekijä oli maininnut vastaajalle, ettei poistoputki johda viemäriin. Näin ollen vastaaja oli oman huolimattomuutensa perusteella vastuussa naapurin asunnolle aiheutuneista vahingoista. Sillä, että remontin suorittanut yritys oli tehnyt rakennusvirheen ei ollut merkitystä asiassa.
Lopputulos: entinen omistaja joutui vastuuseen
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion. Asunnon edellinen omistaja velvoitettiin suorittamaan entiselle naapurilleen korjauskustannukset ja oikeudenkäyntikulut, yhteensä yli 50 000 euroa korkoineen.
(Artikkeli päivitetty 11.7.2025)
