Jos taloyhtiö on perinyt vastiketta liikaa tai liian vähän, tilanne voidaan oikaista jälkikäteen.
Asunto-osakeyhtiölaissa (1599/2009) ei ole nimenomaista säännöstä tilanteesta, jossa vastiketta on peritty virheellisesti. Yleisesti vastikkeista säädetään kuitenkin asunto-osakeyhtiölain 3 luvussa. Asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 1 §:n mukaan osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaisesti.
Vastikkeen virheellisessä perinnässä lähtökohtana on, että jos vastiketta on peritty liikaa ja osakkeenomistaja on siten maksanut vastiketta perusteettomasti, hänellä on oikeus vaatia yhtiöltä liikaa maksettujen suoritusten palauttamista. Toisaalta, jos taloyhtiö on perinyt osakkaalta vastiketta liian vähän, on sillä niin ikään oikeus vaatia vastikkeen oikaisua eli käytännössä lisävastikkeen perimistä osakkeenomistajalta. Lähtökohtaisesti vastikkeen palautusta voi vaatia se, joka on ollut omistajana maksuhetkellä, ja lisävastiketta voidaan vastaavasti periä siltä, joka on osakkeenomistajana perimishetkellä.
Vastikkeiden virheellistä perintää koskien tulee ottaa huomioon myös velan vanhentumista koskeva sääntely. Silloin, kun vastiketta on maksettu liikaa, määrittyy tilanne perusteettoman edun palautukseen liittyvien oppien mukaisesti. Tällöin sovellettavaksi tulevat vanhentumislain (728/2003) mukainen yleinen kolmen vuoden vanhentumisaika sekä toissijainen kymmenen vuoden vanhentumisaika.
Vanhentumisen kannalta olennaista on, että jos osakkeenomistaja ei ole voinut vastikelaskujen tai muiden seikkojen perusteella havaita virheellistä perintää, mutta saa siitä tiedon vasta myöhemmin, hän voi vaatia liikaa maksetun vastikkeen palauttamista enintään kymmenen vuoden ajan maksun suorittamisesta. Muutoin yleinen kolmen vuoden vanhentumisaika alkaa kulua siitä, kun osakkeenomistaja on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta ja perusteettoman edun saajasta.
Käytännössä tämä merkitsee, että jos osakkeenomistaja on maksanut vastiketta liikaa eikä saatava ole vanhentunut, yhtiön on lähtökohtaisesti palautettava liikaa maksetut suoritukset niitä vaativalle osakkeenomistajalle. Palautusvelvollisuutta ei kuitenkaan synny, jos osakkeenomistajan voidaan katsoa tietoisesti maksaneen vastiketta liikaa, esimerkiksi suorittamalla vesimaksua yhtiöjärjestyksen vastaisesti, tai jos hänen olisi muutoin pitänyt havaita vastikkeen olevan liian suuri.
Kuva: Shutterstock
