Henkilö peruutti tekemänsä kaavavalituksen korvausta vastaan – tuomittiin törkeästä kiskonnasta (KKO 2020:15)

Tapauksen taustalla oli tapahtumaketju, jossa helsinkiläismies oli tehnyt vuonna 2013 kunnallisvalituksen kaavamuutosta koskien. Kaavamuutos oli tärkeä kiinteistöyhtiölle, joka oli sopinut ostavan asemakaava-alueelta kiinteistöomaisuutta yhdistykseltä, sillä ehdolla, että kaavamuutos saa lainvoiman viimeistään helmikuun lopussa 2014. Asemakaavan muutoksella oli tarkoitus muuttaa toimisto- ja asuntolatiloja asunnoiksi.

Mies oli vaatinut kiinteistöosakeyhtiön edustajilta 62 500 euroa vastineeksi siitä, että mies peruisi kaavamuutoksesta tekemänsä valituksen. Mies oli tietoinen osapuolten kaupan ehdoista, sillä hän oli ollut aiemmin yhdistyksen hallituksessa, kun kiinteistökaupasta oli päätetty. Yhtiö olikin valmis maksamaan miehelle korvausta, jotta kiinteistöyhtiön hanke ei vaarantuisi.

Kiinteistöyhtiö oli tehnyt miehen kanssa sopimuksen, jonka perusteella kiinteistöyhtiö maksoi miehelle 24 800 euroa siitä, että hän peruutti tekemänsä kunnallisvalituksen. 

Rikoslain mukaan kiskonnasta on tuomittava se, joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen. Rikoslain mukaan törkeän tekomuodon tunnusmerkki on esimerkiksi se, että teolla tavoitellaan huomattavaa hyötyä, tai tekoa on pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Alemmissa oikeusasteissa käräjäoikeus oli päätynyt hylkäämään syyttäjän ajaman syytteen. Käräjäoikeus ei perusteluissaan katsonut, että kiinteistöyhtiö olisi ollut kiskontasäännöksen tarkoittamalla tavalla riippuvaisessa asemassa. Kiinteistöyhtiöllä oli käräjäoikeuden mukaan ollut todellinen ja varteenotettava vaihtoehto korvauksen maksamiselle. Hovioikeus oli asiasta eri mieltä ja katsoi kiinteistöyhtiön olleen riippuvaisessa asemassa johtuen uhasta osakekaupan peruuntumiselle tai merkittävälle viivästymiselle, joka olisi aiheuttanut yhtiölle huomattavasti suuremman menetyksen. Hovioikeus katsoi, ettei miehellä ollut laillista oikeutta rahasummaan, jonka hän oli vastaanottanut. 

Korkein oikeus katsoi, että mies oli sopimuksen yhteydessä syyllistynyt törkeään kiskontaan siten, että hän oli käyttämällä hyväksi kiinteistöyhtiön riippuvaista asemaa hankkinut tai edustanut itselleen taloudellista etua, joka oli selvästi epäsuhteessa hänen omaan suoritukseensa. Perusteluissaan korkein oikeus katsoi, vastaavasti kuin hovioikeus aiemmin, että kaupan peruuntumisesta olisi aiheutunut kiinteistöyhtiölle huomattava taloudellinen vahinko.

Korkein oikeus viittasi ratkaisussaan myös siihen, että mies oli toiminut erityisen suunnitelmallisesti taloudellista etua tavoitellessaan. Kuten edellä on todettu, mies oli tietoinen osapuolten välisestä sopimuksesta ja siihen liittyvästä aikaikkunasta. Näiltä osin korkein oikeus katsoi, että tekoa oli pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

Ratkaisun olosuhteet ovat poikkeukselliset, mutta ratkaisu on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen. Kunnallisvalitus on kaikille kuntalaisille kuuluva oikeus, mutta tapauksen olosuhteissa ja tarkoituksessa, oikeuden käyttäminen osoittautui virheeksi.

Tommi Leppänen
Lakimies, OTM
Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy

Jaa kirjoitus

Facebook
Twitter
LinkedIn