2019AJANKOHTAISTAAjankohtaista oikeuskäytännössäAjankohtaista oikeuskäytännössä 2019

KHO:n ennakkopäätös: Kauppakeskuksen yhteyteen rakennettu asunto-osakeyhtiö välttyi korkeammalta kiinteistöveroprosentilta

Eri oikeusasteissa pohdittiin pitkään, voidaanko kauppakeskuksen yläpohjan päälle rakennettua asuinkerrostaloa pitää verotusasioissa itsenäisenä erillisenä rakennuksena vai pääosin osana kauppakeskuskäytössä olevaa rakennuskokonaisuutta.

Nyt ratkaistu tapaus (Asunto Oy A) on ensimmäinen useasta vireillä olevasta vastaavasta valituksesta. Asunto-osakeyhtiöt ovat osaomistajista tontilla, jolle on rakennettu kauppakeskusrakennus ja tämän yläpohjan päälle asuinkerrostaloja. Tontin maapohjan pääomistaja on kiinteistöosakeyhtiö.

Eri osapuolet ovat hallinnanjakosopimuksella sopineet muun muassa maapohjan ja rakennusten omistuksesta, sijoittumisesta, taloteknisistä järjestelmistä ja asunto-osakeyhtiöiden hallintaan tulevista liikerakennuksen tiloista. Asunto Oy A:n omistamassa rakennuksessa sijaitsevat huoneistot ovat kaikki vakituisessa asuinkäytössä ja muodostavat pääosan rakennuksen pinta-alasta.

Selkeät sopimukset ratkaisivat

Kiista alkoi vuosien 2014 ja 2015 kiinteistöveropäätöksistä, joissa Asunto Oy A:n kohdalla oli sovellettu yleistä kiinteistöveroprosenttia. Verotuspäätös muutettiin asunto-osakeyhtiön oikaisuvaatimuksen johdosta asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ei hyväksynyt ratkaisua ja vaati hallinto-oikeudessa verotuspäätöksen kumoamista. Hallinto-oikeus hyväksyi valituksen, mutta asunto-osakeyhtiö vei jutun korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

KHO:n mukaan kauppakeskusrakennus muodostaa asuinrakennuksen perustukset ja siten keskeisen osan asuinrakennuksesta. Hallinnonjakosopimuksesta tulee kuitenkin selkeästi esille, että Asunto Oy A:n omistama asuinrakennus on omistukseltaan, hallinnaltaan ja talotekniikaltaan eriytetty muusta rakennuskokonaisuudesta. Sillä, että rakennuskokonaisuutta varten oli aikoinaan myönnetty yksi yhteinen rakennuslupa, ei ollut asian ratkaisemisen kannalta merkitystä.

KHO:n katsoi ratkaisussaan, että asuinrakennusta on pidettävä kiinteistöverotuksessa itsenäisenä erillisenä rakennuksena. Kyseisen asuinrakennuksen kiinteistöverotuksissa on siten sovellettava vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttia.