KL Kesäkuu Yhtiön vastuu piha-alueesta

Vaikka näin kesäaikaan liukkaudentorjunta taloyhtiössä ei ehkä ole se ajankohtaisin asia, ovat siihen liittyvät vastuukysymykset usein ongelmallisia ja piha-alueen turvallisuuskysymykset aina ajankohtaisia ja tärkeitä. Varsinkin pienemmissä taloyhtiöissä on nimittäin tavallista, että osakkaat ja asukkaat hoitavat lumenluonnin ja hiekoittamisen talkootyönä eikä erillistä huoltoyhtiötä ole.

Korkein oikeus on antanut asiaan liittyen vuonna 1995 ennakkopäätöksen numero 169, jossa katsottiin, että taloyhtiö ei ollut vastuussa osakkaalle tapahtuneesta vahingosta joka oli aiheuttanut tämän liukastumisesta yhtiön hiekoittamattomalla pihatiellä. Kyseisessä yhtiössä osakkaat olivat yhteisesti sopineet että kustannusten säästämiseksi hiekoittamisesta huolehtivat osakkaat talkootyötä.

Vaasan hovioikeus on kuitenkin tuoreessa ratkaisussaan (11.4.2019 numero 124) päätynyt toisenlaiseen lopputulokseen. Tuomio koski taloyhtiötä, jossa eräälle osakkeenomistajalle oli sattunut liukastumisvahinko yhtiön pihamaalla. Osakas vaati yhtiöltä hänelle aiheutuneesta nilkkavammasta vahingonkorvausta, sillä osakkaan näkemyksen mukaan yhtiö oli laiminlyönyt liukkaudentorjunnan ja siten aiheuttanut hänelle vahingon.

Taloyhtiössä oli yhtiökokouksessa käyty keskustelua liukkaidentorjunnasta ja siitä, että hiekoitus hoidetaan talkoovoimin. Asiasta oli myös lähetetty tiedote, jossa muistutettiin hiekoittamisesta. Taloyhtiö vetosinkin oikeudessa siihen, että yhtiössä olisi sovittu yhteisesti että hiekoitus hoidetaan talkoovoimin eikä vastuuta siten voinut syntyä.

Taloyhtiössä ei kuitenkaan oltu tehty liukkaudentorjunnasta varsinaista päätöstä yhtiökokouksessa. Myöskään erillistä sopimusta hiekoittamisesta ei ollut eikä kunnossapitovastuista ainakaan tältä osin oltu määrätty yhtiöjärjestyksessä. Kaikki osakkaat eivät käytännössä olleet osallistuneet hiekoittamiseen,  hiekoitusvuoroista ei oltu sovittu mitään eikä asiasta oltu annettu mitään tarkempia määräyksiä osakkaille.  Tiedotteen osalta hovioikeus totesi, että se oli ollut luonteeltaan enemmänkin ohjeellinen eikä osakkeenomistajia velvoittava. Myös valvonta oli ollut sattumanvaraista.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että liukkauden torjuntavastuusta sopiminen tulee tehdä niin, ettei kenellekään jää epäselvyyttä kenen vastuulla liukkaudentorjunta kullakin hetkellä on. Samoin pitää olla selvillä kenen vastuulla on valvoa liukkaudentorjunnan toteutumista ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin liukastumisen estämiseksi.

Kun näin ei oltu toimittu, katsoi hovioikeus että vastuuta liukkaudentorjunnasta ei oltu pätevästi siirretty yhtiöltä osakkaille. Yhtiö ei muutenkaan pystynyt osoittamaan toimineensa huolellisesti asiassa ja hovioikeus katsoikin, että taloyhtiö oli vastuussa osakkaalle nilkkavammasta ja sen aiheuttamasta haitasta.

Tämä oikeustapaus on siinä mielessä tärkeä ,että siinä korostetaan kaikkien osakkeenomistajien sitoutumista, jos liukkaudentorjunta tehdään osakkeenomistajien keskellä talkootyönä. Samalla myös hallituksen valvontavastuu korostuu tämän tuomion myötä. Jos ja kun tällaisia talkoojärjestelyitä tehdään,  on siis syytä varmistaa että kaikki osakkaat ovat yhdessä sitoutuneet järjestelyyn ja asiasta on yhtiökokouksessa tehty yksimielinen päätös. Myös kokouksessa poissa olleet täytyy saada mukaan järjestelyyn.  Selkeintä lienee se, että osakkaiden kesken tehdään kirjallinen sopimus hiekoitusvastuista ja -vuoroista, ettei vahingon sattuessa tarvitse riidellä vastuista oikeudessa.

Kai Haarma

Asianajaja, Toimitusjohtaja

Jaa kirjoitus

Facebook
Twitter
LinkedIn