Kuukauden kysymys: Maksamattomat vastikkeet ja kuolinpesä

Jaa kirjoitus
Facebook
Twitter
LinkedIn


Perukirja täytyy tehdä aina kolmen kuukauden kuluessa vainajan menehtymisestä. Käytännössä perukirja voi kuitenkin jäädä tekemättä monista erilaisista syistä, kuten riitaisen kuolinpesän takia tai siksi, ettei perillisiä ole tai nämä eivät vain hoida perukirjoitusta kuntoon. Taloyhtiön näkökulmasta tämä voi merkitä pahimmillaan tilannetta, jossa kukaan ei maksa vastikkeita vainajan puolesta, vaikka asunto on edelleen kuolinpesän omistuksessa ja hallinnassa. 

Yleisin ja tehokkain ratkaisu tällaisessa tilanteessa taloyhtiön kannalta lienee huoneiston hallintaanottaminen ja hallintaanotetun huoneistonvuokraaminen. Vuokratuloilla voidaan kattaa kuolinpesän sekä jo syntyneistä vastikerästejä että hallintaanottoajalta erääntyviä vastikkeita. Aina asunnon juridisen ja tosiasiallisen hallinnan saaminen taloyhtiölle ei ole helppoa. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos riitainen kuolinpesä ei kykene sopimaan asiasta taloyhtiön kanssa, ja taloyhtiön täytyy nostaa häätökanne. Jos leskellä on hallintaoikeus huoneistoon, voi tämä hankaloittaa häädön toteuttamista. Haasteita on vastassa kaksinverroin silloin, jos kuolinpesän osakkaita ei tiedetä, eikä kukaan hoida kuolinpesän asioita. 

Vaikeuskerrointa lisää erityisesti se, että samalla kun asunto-osakeyhtiölaki vaatii hallintaanoton toimenpiteiden kohdistamista osakkaaseen tai osakkaisiin, taloyhtiöillä ei ole usein tiedossa kaikkia kuolinpesän osakkaita. Taloyhtiö voi kuitenkin esimerkiksi:

1. Tilata sukuselvityksen osakkaasta

Tämä keino mahdollistaa suoraan lain nojalla omaisuutta perivien rintaperillisten ja puolison nimien selvittämisen. Selvitys tilataan Digi- ja väestötietovirastolta tai kirkolta vainajan uskonnollisen vakaumuksen tai uskonnottomuuden perusteella. Testamentin saajien selvittäminen ei ole kuitenkaan tätä kautta mahdollista.

2. Toimittaa hallintaanottovaroituksen ja hallintaanottopäätöksen tiedoksi tuntemattomalle osakkaalle

Jos selvityksistä huolimatta taloyhtiöllä ei ole tietoa kuolinpesän osakkaista, asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa tiedoksiannon tuntemattomalle osakkeenomistajalle. Tiedoksianto voidaan tehdä julkaisemalla varoitus ja päätös Virallinen lehdessä tai paikkakunnalla yleisesti ilmestyvässä sanomalehdessä sekä lisäksi toimittamalla tieto siihen osakehuoneistoon, jonka hallintaan ottamisesta on varoitettu. Varoituksen katsotaan tällöin tulleen osakkeenomistajan, vuokralaisen tai muun käyttöoikeuden saaneen tietoon lehden ilmestymispäivänä.

3. Hakea perintökaaren mukaista toimitsijaa tai pesänselvittäjää

Perintökaaren mukaan periaatteessa taloyhtiökin voisi pyytää tuomioistuinta määräämään pesään toimitsijan huolehtimaan, että perukirjoitus toimitetaan.  Jokainen kuolinpesän osakas tai velkoja voi puolestaan hakea itsenäisesti kuolinpesälle pesänselvittäjää, jolla on toimivalta suorittaa perunkirjoitus. Tämä vaihtoehto voi tulla kyseeseen etenkin riitaisen kuolinpesän kohdalla tilanteessa. 

Jokainen kuolinpesä ja sen tarina on erilainen. Usein taloyhtiölle kustannustehokkain ja nopein ratkaisu on kääntyä asiantuntevan asiamiehen puoleen, joka tunnistaa asian nyanssit ja auttaa viemään heti eteenpäin yhtiön kannalta parasta vaihtoehtoa.

Kuva: Shutterstock