Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.12020. Laki kumoaa kokonaisuudessaan vuoden 1996 työaikalain. Laki tulee mullistamaan isännöitsijöiden työaikaa, koska kaikki tehty työ kokousajat mukaan lukien lasketaan työaikaan.
Keskeiset muutokset
Uuden työaikalain tavoitteena on ollut ajantasaistaa työaikalaki vastaamaan elinkeinorakenteen ja työn tekemisen tavoissa tapahtuneita muutoksia sekä tehdä työaikadirektiivistä ja muista kansainvälisistä reunaehdoista johtuvia tarkistuksia.
Isännöintialalle uusi laki tuo uusia mahdollisuuksia sopia työntekijöiden kanssa nykyistä väljemmistä työaikajärjestelyistä, työaikajoustoista ja itsenäisestä työstä.
Lain pääperiaate on, että työntekijä on joko työaikalain piirissä tai jää sen ulkopuolelle. Enää ei ole mahdollista, että osa työajasta on työaikalain piirissä ja osa ei – kuten on mahdollista nykyisen työaikalain mukaan. Etätyö ja kotona tehtävä työ itsenäisesti kokouksiin käytetty työaika kuuluu kokonaisuudessaan työaikalain piiriin.
Työaikalain soveltamisalaa on täsmennetty erityisesti sellaisten työntekijöiden osalta, jotka työskentelevät johtavassa asemassa tai heillä on muutoin mahdollisuus päättää itsenäisesti työajoistaan. Muutokset eivät kuitenkaan merkittävästi muuta soveltamisalaa. Isännöitsijöihin sovelletaan työaikalakia, ellei työaikalain poikkeusedellytykset täyty. Silloin täytyy täyttyä ensin työaika-autonomian kriteeri ja sen jälkeen vielä työaikalain poikkeuskriteeri (kuten esim. yrityksen tai sen itsenäisen osa johtamistyö). Työaika-autonomia tarkoittaa, ettei työntekijän työaikaa ennalta määrätä, eikä työajan käyttöä valvota, jolloin työntekijä voi itse päättää työajoistaan. Perheenjäsenen työhön ei edelleenkään sovelleta työaikalakia.
Työaikalaissa on säännökset uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikajärjestelystä, jossa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voisi itsenäisesti päättää. Joustotyön käyttöön ottaminen edellyttää työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta.
Ylityökiintiöistä on luovuttu ja työaikalaissa on säännös enimmäistyöajasta, joka on keskimäärin 48 tuntia viikossa ja siihen lasketaan kaikki tehdyt työtunnit kuten ylityöt, hätätyö, aloittamis- ja lopettamistyöt.
Työaikalakiin on lisätty työaikapankkia koskevat säännökset, jotka mahdollistavat lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sopimisen kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä. Työaikapankkia koskeva säännös lisää työntekijän mahdollisuuksia kerryttää pidempiaikaisia vapaita ja sovittaa yhteen työn ja yksityiselämän tarpeita.
Sopimukseen perustuvaa työaikaa koskevat säännökset mahdollistavat nykyistä joustavammista työajoista sopimisen. Työaikalain perusteella työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokautisen työajan pidentämisestä enintään kahdella tunnilla, jolloin viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia ja työajan tulee tasoittua enintään 40 tunnin viikkotyöaikaan neljän kuukauden kuluessa.
Liukuvasta työajasta voidaan sopia nykyistä väljemmissä puitteissa (mm. 4 tunnin liukuma, plussaldon enimmäismäärä 60 h ja alitus enintään 20 tuntia). Enimmäisliukumat mahdollistavat enintään 12 tunnin työpäivän, jos säännöllinen vuorokautinen työaika on 8 tuntia ja 11,5 tunnin työpäivän, jos säännöllinen vuorokautinen työaika on 37,5 tuntia.
Työaikaa on työhön käytetty aika ja aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.
Työaikalainsäädäntö on edelleen pakottavaa oikeutta, mutta se kuitenkin sallii laajasti laista poikkeamisen valtakunnallisten työmarkkinaosapuolten välisillä työ- ja virkaehtosopimuksilla.
Mitä tulee tehdä isännöintiyrityksissä ?
Seuraavassa toimenpidelistausta uuden työaikalain haltuunottoon:
- Kaikki työaikakäytännöt syytä käydä läpi ja vertailla uuteen lakiin, jotta voidaan varmistaa niiden lainmukaisuus
- Työsopimukset ja työaikaa koskevat määräykset – onko tarpeen päivittää työsopimukset ja sopia uusista ehdoista.
- Työajan seurannan ajanmukaisuus sekä sopimusten ajantasaisuus koskien etätyötä, kotona tehtävää työtä ja kokouksia, koska näihin käytetty työaika on kaikki työaikalain mukaista työaikaa.
- Enimmäistyöajan huomioon ottaminen työaikaseurannassa eli maksimityöaika on enintään keskimäärin 48 tuntia viikossa.
- Paikalliset sopimukset työajasta, työaikajärjestelyistä ja varallaolosta ja niiden päivittäminen tai uusiminen.
- Onko työaika-asiakirjat ja työaikakirjanpito kunnossa. Jokaisella työpaikalla tulee olla laadittuna työvuoroluettelo, josta käy ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sekä taukojen ajankohdat. Työajan tasoittumissuunnitelma täytyy olla silloin, kun käytetään keskimääräistä työaikaa, mikä velvoite ei koske liukuvaa työaikaa ja joustotyöaikaa.
- Liukuvan työajan järjestelyt ja sen muutosmahdollisuudet ja tarpeet. Laki antaa uusia mahdollisuuksia hyödyntää pidempiä liukuma-aikoja.
- Keskimääräistä työaikaa koskevat järjestelyt ja sopimistarve. Laki antaa lisää joustoja.
- Mahdollisen joustotyön tarve ja tarvittavat joustotyösopimukset. Erityisesti tämä sopii isännöitsijöiden työhön, koska se antaa joustoja työajan suunnitteluun.
- Työaikapankin käyttömahdollisuus vuosilomalain mukaisen säästövapaan rinnalla. Työaikapankki antaa mahdollisuuksia työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen, mutta edellyttää sopimista työaikalain asettamissa rajoissa.
Alla olevassa kaaviossa on yhteenveto isännöintiyrityksille sopivista työaikajarjestelyistä.
Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto
Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy
