Vuoden nuori taiteilija 2019: Jarkko Räsänen

Toimistomme valitsema vuoden nuori taiteilija 2019 on Kuvataideakatemiasta tila-aikataiteen maisteriksi valmistunut Jarkko Räsänen. Hänen näyttelynsä Ettei unohtuisi oli esillä galleria Kenetissä elokuussa 2019.

Jarkko Räsänen kehitti ensimmäisen oman kuvankäsittelyohjelmansa Kuvataideakatemian lopputyönä vuonna 2010.
Ohjelmalla hän pystyy pilkkomaan valokuvatiedoston ohuiksi siivuiksi ja sommittelemaan siivut uuteen järjestykseen niiden kirkkauden tai värisävyn perusteella. Näin valokuvan alkuperäinen aihe hajoaa abstrakteiksi kuvioiksi.

Räsästä voisi kuvailla digitaaliajan monimediataiteilijaksi. Hän liikkuu valokuvauksen, videon, musiikin ja kuvataiteen leikkauskohdissa. 1990-luvulla hän oli teinipoikana mukana demoskene-alakulttuurissa tekemässä tietokonepohjaisia audiovisuaalisia esityksiä.

– Demoskenestä tuli sukupolvikokemus, joka vaikuttaa tekemiseni taustalla. Nyt tätä ilmiötä on ehdotettu Unescon maailmanperintökohteeksi, hän sanoo.

Kuvataideakatemiassa Räsänen alkoi tutkia digitaalista valokuvatiedostoa taiteellisen ohjelmoinnin keinoin.

– Aloin kaivata valokuviini lisäarvoa, joka kyseenalaistaisi niiden esittävyyden. Monet ystäväni olivat taidemaalareita ja itsekin kiinnostuin maalaustaiteesta.

Sittemmin Räsänen on kehittänyt uusia ohjelmia, joilla valokuvan käsitettä voi venyttää yhä pidemmälle.
Teostensa pohjalla olevat valokuvat Räsänen ottaa itse.

– Minua kiinnostaa snapshot-kuvaus. En lavasta kuvia juurikaan. Otan kuvia hetkistä, joissa näen jotain kauneutta, hän kertoo.

Näin sai alkunsa berliiniläisen metroaseman mukaan nimetty teos Frankfurter Allee.
Räsänen on oppinut myös arvioimaan, minkälaisessa näkymässä olisi jotain sellaista – oikea valo, oikea sommittelu, jolle ohjelman algoritmit voisivat tuoda kiinnostavan lisän.

Algoritmien avulla hän voi esimerkiksi todistaa luonnossa olevaa järjestystä. Yksi hänen teemoistaan on puu.
– Annan ohjelman järjestellä puukuvan sävyt tummemmasta vaaleampaan. Luonnossahan valo lankeaa aina ylhäältä ja maa on tummempaa, niin kuva-aihe säilyy kohtuullisen tunnistettavana.

Räsänen kehitti ohjelmastaan yleisölle matalan resoluution Ordered Dance Online -kännykkäsovelluksen Kiasman ARS17-näyttelyyn, jonka teemana oli digitaalinen murros. Monet ottivat selfien ja tekivät siitä silputun version. Tästä innoittuneena Räsänen haluaisi tehdä enemmän muotokuvia.

– Tänä päivänä puhutaan paljon identiteetin suojelemisesta ja sosiaalisen median kasvojentunnistuspalveluista. Ohjelmani tekee ihmisistä lähtökohtaisesti tunnistamattomia, mutta säilyttää sen leikin, että kuinka paljon alkuperäinen henkilö on tunnistettavissa.

Räsäsen mielestä on kiehtovaa, miten paljon lisäarvoa taide voi tuoda julkiseen tilaan.

– Hektisessä urbaanissa ympäristössä julkinen tila usein määrittyy kirkuvien mainosten kautta. Taide voi tuoda tähän juuri päinvastaisen efektin. Taideteoksessa voi lepuuttaa silmiään. Teoksesta voi saada rauhaa tai virvoitusta ja sitä voi katsoa aina eri tavalla.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn