Puheissa nyt

Ajatuksia maankäytön ja rakentamisen uudistuksesta

26.02.2018 Jaakko Kanerva
Jaakko Kanerva

Jaakko Kanerva

Asianajaja

Ympäristöministeriössä on aloitettu valmistelu maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukseksi. Uudistuksen suuntaviivat olisi tarkoitus saada hahmoteltua nykyisellä hallituskaudella ja voimaantulo on ajateltu ensi vuosikymmenen alkupuolelle. Nykyinen laki on kokonaisuudistuksen alla kohta palvellut noin 20 vuotta.

 

Kiinteistöalalla on jo jonkin aikaa puhuttu erityisesti kaavoituksen ja rakentamisen sujuvoittamisen tarpeesta. Samoin yleisemmässäkin keskustelussa on puitu rakentamisen laadun ja laadun varmistuksen haasteista. Nämä kaikki edellä mainitut nousevat myös esiin melko usein käytännön asianajotyössä.

 

Juuri valmistuneessa ympäristöministeriön raportissa, ”Maankäytön ja rakentamisen ohjauksen uudistaminen” on hahmoteltu ohjaustarpeiden ja -mahdollisuuksien päälinjoja. Monet raportin ajatuksista ovat alan keskustelua seuraavalle tutun kuuloisia ja omasta mielestäni myös oikean suuntaisia. Kun tarkempi lainsäädäntötyö käynnistyy, nähdään mihin uomaan uudistus asettuu.

 

Kaavoituksen puolella suurin muutos tulisi koskemaan nykyisestä kolmesta kaavatasosta siirtymisen kahteen suunnittelutasoon, yleissuunnitelmaan ja kehittämissuunnitelmaan. Nykyisin termein sanottuna yleissuunnitelma korvaisi maakuntakaavan ja yleiskaavan, kehittämissuunnitelma puolestaan asemakaavan. Yleispiirteisiä suunnitelmia tehtäisiin jatkossa nykyistä selvemmin strategisina ja velvoittavina, kolmella eri tasolla: maakunnissa, kaupunkiseuduilla ja kunnissa. Vain kunnat voisivat tehdä raportin mukaan velvoittavia suunnitelmia.

 

Yksityiskohtainen kehittämissuunnitelma mahdollistaisi, kuten asemakaava, alueen kehittämisen. Sen voisi laatia joko kunta tai yksityinen taho, kuitenkin niin, että kunta tekee aina hyväksymispäätöksen. Raportissa tuodaan esille, että yleissuunnitelmassa voisi olla maininta milloin yksityisen laatima kehittämissuunnitelma olisi mahdollinen. Tämä takaisi kunnan itsehallinnon ja toisaalta toisi selvyyttä yksityisten tahojen hankeluonteiselle kehittämiselle. Mielenkiintoinen avaus raportissa on se, että kehittämissuunnitelmalla voitaisiin ratkaista rakennuspaikan soveltuvuutta koskevat vaatimukset ja osan rakentamiselle asetettavista vaatimuksista, jotka nykyisin kuuluvat rakennuslupamenettelyn piiriin. Tällöin rakennuslupamenettelyyn kuuluisi vain rakentamisen tekniset kysymykset sekä turvallisuus ja terveys. Mielenkiintoinen on myös ajatus kehittämissuunnitelmien määräaikaisuudesta, jolloin niitä ei ”tehtäisi varastoon”.

 

Raportti ottaa kantaa myös maankäyttösopimus- ja kehittämiskorvausmenettelyihin. Itse perusajatusta siitä, että maanomistajalle, jolle kaavasta tulee merkittävää hyötyä, osallistuu yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, ei ole tarkoitus muuttaa. Lakiin olisi tarkoitus kuitenkin ottaa säännökset maankäyttösopimusneuvotteluissa noudatettavista periaatteista sekä maankäyttösopimusten sisällöstä. Tämä olisi erittäin tervetullut uudistus, sillä mm. arvonnousun laskennan, voitonjaon ja vähennettävien kustannusten osalta kuntien käytäntöjä on toisinaan haasteellista ennakoida ilman etukäteisneuvottelua.

 

Rakentamisen lupa-asioihin raportti ehdottaa mm. eri lupalajien karsimista ja siirtymistä yhä enemmän ilmoitusmenettelyn käyttöön. Pääsääntönä kehittämissuunnitelman mukaisessa toteutuksessa voisi olla ilmoitusmenettely, kun nykyään asemakaavan mukaiseen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Nykyiset toimenpideluvan varaiset hankkeet ehdotetaan esimerkiksi siirrettäväksi ilmoitusmenettelyyn. Kokonaisuudessaan vain turvallisuuden, terveellisyyden tai esimerkiksi naapureiden oikeusturvan kannalta merkittävät hankkeet olisi edelleen viranomaisten tarkemmassa ohjauksessa. Tämä ehdotus vapauttaisi viranomaisten resursseja ennaltaehkäisevän ja neuvovan roolin korostamiseen.

 

Raportissa kuvatut pääpiirteiset uudistuslinjat ovat kaikki mielestäni kannatettavia. Uudistustyössä haaste on siinä, että tavoitteena on lisätä paitsi joustavuutta myös sääntelyn tarkkuutta. Tähän työhön toivotan uudistuksen jatkovalmisteluun menestystä!


Kommentit

Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.