Kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan huoneiston A käyttötarkoitus oli kokoushuoneisto ja huoneiston I myymälä. Molemmat huoneistot omistanut yhdistys oli kuitenkin vuokrannut huoneistot A ja I yhdelle vuokralaiselle askartelutarvikemyymäläksi. Huoneisto A:n ja myymäläksi merkityn huoneiston I:n välistä on purettu seinä, ja ne muodostivat nykyään yhteisen tilan, joka oli vuokrattu yhdelle vuokralaiselle. Asunto-osakeyhtiö oli ottanut huoneiston A yhtiön hallintaan yhtiöjärjestyksen vastaisen käytön johdosta. Yhdistys vetosi asiassa kuitenkin siihen, että yhtiö oli vuonna 1984 hakemalla rakennuslupaa seurakuntasalihuoneiston muuttamiseksi myynti- ja näyttelytilaksi hyväksynyt huoneiston käyttötarkoituksen muutoksen huoneiston A osalta.
Huoneiston hallintaanotto oli perusteltua
Hovioikeuden ratkaisun mukaan yhtiöjärjestyksen mukainen käyttötarkoitus kokoushuoneistona oli edelleen sitova ja se katsoi näin ollen, että huoneistoa A oli käytetty yhtiöjärjestyksessä määritetyn käyttötarkoituksen vastaisesti, kun huoneistoa oli käytetty myymälänä. Rikkomusta ei voitu pitää vähäisenä sen vuoksi, että huoneiston käyttötarkoituksen vastainen käyttö oli jatkunut pitkään. Asiassa ei ollut myöskään ilmennyt seikkoja, joiden perusteella huoneistojen A ja I erottaminen toisistaan uudelleen ei olisi mahdollista, joten kysymys ei ole ollut asunto-osakeyhtiölain tarkoittamassa mielessä jakamattomasta kokonaisuudesta. Hovioikeus katsoi, että edellytykset huoneiston A hallintaanottamiselle olivat olleet olemassa. (Ratkaisu on vailla lainvoimaa. Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 2.5.2017).