Kesämökin yhteisomistus vaatii selkeät säännöt

Kesämökin yhteisomistus onnistuu ilman erimielisyyksiä, kunhan säännöistä sovitaan huolella. Eniten riitoja aiheuttavat raha ja kiinteistön käyttöön liittyvät toimintatavat.

Kesämökin yhteisomistus on harmillisen usein kaunis ajatus, joka ei kuitenkaan toimi tosielämässä – ainakaan ilman selkeää sopimista. Pahimmillaan sisarusten omistukseen päätyneet perintömökit rikkovat perheiden välejä. Vielä kitkerämpi soppa syntyy, jos puolisotkin sotkeutuvat riitaan. Omaisuuteen voi lisäksi kytkeytyä tunteita, toiveita ja erilaisia toimintatapoja, jolloin ongelmat paisuvat tavallistakin suuremmaksi.

– Yleisimpiä riidanaiheita lienevät mökin käyttöön liittyvät järjestelyt. Kun kesä on lyhyt, jokainen yhteisomistaja saattaa toivoa itselleen juuri tiettyä lomaviikkoa. Toisaalta erimielisyyksiä syntyy helposti myös kiinteistön korjauksista. Jonkun mielestä katto on korjattava heti, kun taas toinen ei näe asiaa kiireellisenä, Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Annika Kemppinen pohtii.

Yhteiskäyttömökissä omistussuhde jakautuu murtolukuosuudella eri ihmisten kesken. Laki eräistä yhteisomistussuhteista koskee yhteisesti omistettuja esineitä, mutta myös kiinteistöjä, kuten kesämökkejä. Lain mukaan kukin yhteisomistaja saa periaatteessa vapaasti määrätä omasta osuudestaan, kunhan hänen toimenpiteensä eivät loukkaa muiden yhteisomistajien vastaavia etuja ja oikeuksia. 

Yhteisomistajuudessa kuluihin osallistuminen määräytyy lain mukaan kunkin yhteisomistajan osuuksien mukaisesti. Esimerkiksi kiinteistöverosta ja kiinteistövakuutusmaksuista yhteisomistajat vastaavat yhteisesti, osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Säännöstä voi tosin poiketa sopimuksella.

Avoimuus, joustavuus ja tahto saada asiat toimimaan hyvässä hengessä ovat yhteisomistajan tärkeimpiä ominaisuuksia.

Säännöistä kannattaa sopia mahdollisimman laajasti

Kemppinen muistuttaa, että yhteiset pelisäännöt ovat omiaan vähentämään kahnauksia. Asioista on syytä sopia kirjallisesti heti yhteisomistajuuden alkuvaiheessa eli ennen kuin mahdolliset ongelmat syntyvät. Jos sopiminen on jäänyt aikoinaan sikseen ja myrskyn merkit ovat jo ilmassa, keskustelu tulee käydä välittömästi. Avoimuus, joustavuus ja tahto saada asiat toimimaan hyvässä hengessä ovat yhteisomistajan tärkeimpiä ominaisuuksia.

Koska mökki on vapaa-ajankiinteistö, olennaista on ensinnäkin päättää yhteisomistajien kesken sen käytön ajankohdista. Myös muista mökillä oleskelun käytännön järjestelyistä, kuten siivouksesta, huoltotöistä tai vaikkapa halkojen hakkaamisesta kannattaa sopia mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Lisäksi mukaan on hyvä sisällyttää maksuliikenteen hoitoon liittyvät käytännöt.

Sopimukseen on mahdollista ottaa mukaan mökkiin ja yhteisomistukseen liittyviä asioita huomattavasti laajemminkin.

– On esimerkiksi viisasta varautua jo ennalta paitsi tulevien korjausten hoitamiseen ja niiden rahoitukseen myös omistuksesta luopumiseen. Sopimukseen voi lisätä, että muilla yhteisomistajilla on etuosto-oikeus luopujan osuuteen, Kemppinen neuvoo.

Yksi haluaa irti yhteisomistajuudesta, mitkä ovat vaihtoehdot?

Elämäntilanteet muuttuvat ja kaikkien on tärkeää tiedostaa, että jokaisella yhteisomistajalla on milloin tahansa oikeus irrottautua yhteisomistuksesta. Yhteisomistajat saavat lähtökohtaisesti siis määrätä itse omistuksestaan ja luopua siitä halutessaan muita osapuolia kuulematta. 

– Jos yhteisomistajien välillä on sopimus etuosto-oikeudesta, sitä tulee luonnollisestikin noudattaa. Muussa tapauksessa määräosainen yhteisomistus voidaan purkaa jakamalla omaisuus tai myymällä se, Kemppinen selventää.

Kiinteistön jakaminen osiin voi tapahtua joko halkomalla tai lohkomalla. Halkomisessa tila jaetaan omistusosuuksien mukaisesti uusiksi tiloiksi. Toimeen haetaan lupa Maanmittauslaitokselta. Lohkominen puolestaan vaatii yhteisomistajien kesken tehdyn jakosopimuksen, jonka jälkeen kukin yhteisomistaja hakee lainhuutoa alueelleen. Lopuksi vuorossa on lohkominen, jossa osapuolille muodostetaan sopimuksen mukaiset uudet kiinteistöt.

Mikäli yksikään osakas ei suostu ostamaan osuutta tai muut keinot eivät syystä tai toisesta tule kyseeseen, kiinteistön myyminen saattaa jäädä ainoaksi keinoksi yhteisomistussuhteen purkamiseksi. 

– Tällöin tuomioistuin voi yhteisomistajan vaatimuksesta ja muita kuultuaan määrätä tilan myytäväksi. Omaisuus myydään huutokaupalla, ellei jokin toinen myyntitapa osoittaudu paremmaksi. Lisäksi tuomioistuin voi vaatimuksesta määrätä alimman hyväksyttävän hinnan myynnille, Kemppinen kertoo.

Kuva: Shutterstock

Jaa kirjoitus

Facebook
Twitter
LinkedIn