2019AJANKOHTAISTAAjankohtaista alallaAjankohtaista alalla 2019

Kuka vastaa hulevesien hallinnasta?

hulevedet kuka vastaa

Tiivistyvä kaupunkirakenne, lisääntyvät sademäärät, leudommat talvet, asfaltoitujen ja kivettyjen pintojen lisääntyminen – mihin nämä kaikki vaikuttavat? Hulevesiin.

Hulevedellä tarkoitetaan rakennetulla alueella maan pinnalle, katoille tai muille vastaaville imemättömille pinnoille kertyvää sade- ja sulamisvettä. Perustusten kuivatusvedet eivät ole hulevesiä, mutta niiden käsittelyyn sovelletaan hulevesiä koskevia määräyksiä.

Perusajatus on, että kunta vastaa ja kehittää alueellaan vesihuoltoa yhteistyössä vesihuoltolaitosten kanssa. Kiinteistönomistaja tai -haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta, ja kiinteistönomistajan vastuu hulevesistä on jatkuvaa. Kiinteistönomistajan pitää aina huolehtia siitä, ettei hulevesistä aiheudu rakennuksille kosteusvauriovaaraa tai esimerkiksi pihalle vettymishaittaa.

Hulevesiä koskeva lainsäädäntöperusta on vesihuoltolaissa ja maankäyttö- ja rakennuslaissa. Hulevesiä koskevia määräyksiä on Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D1 sekä kunnallisissa rakennusjärjestyksissä.

Milloin on kyse hulevesistä?

Hulevesien hallintavelvollisuus koskee määritelmän mukaisesti pinnoille kertyvää vettä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei esimerkiksi asfaltoiduilta alueilta valuvia vesiä saa johtaa vettä läpäiseville pinnoille, vaan ne tulee kerätä talteen. Vettä läpäiseville pinnoille satava tai sulava vesi ei ole hulevettä, eikä sitä näin ollen koske hulevesien määräykset. Maaperässä liikkuvat vedet eivät liioin ole hulevesiä, ellei hulevesiä ole tarkoituksellisesti imeytetty maaperään.

Hulevesiä koskevassa terminologiassa imeyttäminen on tarkoituksellista imeyttämistä, eikä tällöin maaperään luontaisesti imeytyvä vesi ole hulevesiä koskevan sääntelyn piirissä. Jos tontilla imeytetään hulevesiä, tulee arvioida tontin maaperäolosuhteet sekä muun muassa lähialueen rakennusten kosteusvaurioriski.

Luonnollisuus ensisijainen tavoite

Hulevedet pyritään ensisijaisesti imeyttämään maaperään omalla tontilla tai ainakin viivyttämään syntypaikalla ennen hallittua johtamista hulevesijärjestelmään tai hulevesiviemäriin. Jos hulevesiä johdetaan tontin ulkopuolelle esimerkiksi ojiin, siihen pitää saada maanomistajalta lupa. Hulevesien johtaminen sekaviemäriin on viimeinen vaihtoehto.

Hulevesien hallinta tulee suunnitella rakennuksen rakentamisen, laajentamisen sekä tontin muutostöiden yhteydessä. Pihan rakentaminen ei saa lisätä hulevesien valumista tontin rajojen yli naapurin puolelle. Kiinteistön omistaja tai haltija ei maankäyttö- ja rakennuslain mukaan saa aiheuttaa huomattavaa haittaa naapurille toimenpiteillä, jotka muuttavat luonnollista vedenjuoksua kiinteistöllä.

Muutostöissä pihan korkeussuhteita ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa rakennusluvan myöntämisen yhteydessä vahvistetuista piirustuksista. Aiemmin rakentamismääräyskokoelman osan D1 määräys on velvoittanut varustamaan kiinteistön alueella olevat vettä läpäisemättömät pinnat sadevesilaitteistolla ja johtamaan kerääntynyt sadevesi pois tarkoituksenmukaisella tavalla. 1.1.2018 alkaen rakentamismääräykset on korvattu asetuksilla. Vastaava määräys löytyy jatkossa Ympäristöministeriön asetuksesta vesi- ja viemärilaitteistoista. Tiiviillä kaupunkialueilla rakennukset ovat kiinni tai lähes kiinni tonttien rajoissa, ja usein hulevesien hallinnalle ainoa keino on käytännössä vesien johtaminen kaivojen kautta viemäriin.

Riitatilanteet usein yksityisoikeudellisia

Hulevesiin liittyvät riitatilanteet ovat usein puhtaasti niin sanottuja tavallisia yksityisoikeudellisia riitoja. Toisen tontille valuneiden vesien tai ylipäänsä kosteuden aiheuttamissa riitatilanteissa kannattaa ensin selvittää, mistä kosteus aiheutuu ja voidaanko sitä vähentää. Vaikka vettä tai kosteutta johtuisikin toisen tontilta, ei vastuu automaattisesti seuraa perässä. Ennen mahdollisia vaatimuksia tai ennen kuin kukaan avaa kukkaronnyörejään, pitää tarkastaa vielä kosteudesta kärsivän rakennuksen kosteudenhallinta. Nimittäin toisinaan kosteudesta kärsineen rakennuksen oma kosteudenhallinta on ollut auttamattomasti elinikänsä päässä tai se on ollut alun perin puutteellinen, jolloin vastuu rakennuksen kosteudenhallinnasta ja sen pitämisestä kunnossa on tietysti sen omistajalla.

Kunnalla oikeus määrätä poistoon

Maankäyttö- ja rakennuslaissa on kuitenkin annettu kunnalle mahdollisuus määrätä kiinteistön omistaja tai haltija poistamaan hulevesistä aiheutuvan haitta kosteudesta kärsivän vaatimuksesta, mikäli kunta katsoo sen tarpeelliseksi. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on hakemuksesta määrättävä haitan korjaamisesta tai poistamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain niin sanottuja hallintopakkosäännöksiä sekä uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevia yleissäännöksiä voi toisinaan myös käyttää, sillä ne ovat yleisyydessään melko monenlaisiin tilanteisiin sopivia.

Riitatilanteissa melko usein näkee vedottavan myös naapuruussuhdelain kieltoon käyttää kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta muun muassa kosteudesta. Naapuruussuhdelain tarkoittama kiinteistön käyttäminen tarkoittaa kuitenkin aktiivista käyttöä, kuten laitteiden käyttämistä, kaivamista, varastointia tms. Tämä johtuu naapuruussuhdelain taustoista osana sektorikohtaista ympäristölupajärjestelmää ennen vuoden 2000 uudistusta.

Vesien hallinnan haasteista suurin lienee se, että vesi kulkee omia reittejään mistä suinkin pääsee. Tästä huolimatta hule- ja muita vesiä voidaan hallita hyvällä suunnittelulla ja huolellisella kiinteistönpidolla. Kuitenkin, kun vesi joka tapauksessa välillä eksyy väärään paikkaan, on vastuukysymysten tunteminen ensiarvoisen tärkeää.