Liukkautta ja vaarallisia tilanteita

Tämä vuosi on alkanut varsin vaihtelevan säätilan merkeissä, mikä on tehnyt katujen liukkauden torjunnasta haasteellista. Aika ajoin jalkakäytävien liukkaus on samaa luokkaa kuin luistelukentillä, vaikka kuinka huolellisesti yritettäisiin hoitaa liukkauden torjuntaa. Kun päivystyspoliklinikat ruuhkautuvat kaatuneiden jalankulkijoiden eriasteisten vammojen vuoksi, on monen huulilla jälleen kerran kysymys, kuka tämän korvaa.

Usein pidetään itsestään selvänä, että kun vahinko tapahtuu, jonkun muun on korvattava vahingosta aiheutunut haitta ja kustannukset.  Harvoin muistetaan pääsääntöä eli sitä, että kun vahinko tapahtuu, vahingonkärsijä saa pitää sen omana vahinkonaan. Vasta silloin kun joku toinen on tahallisesti, huolimattomuudellaan tai laiminlyönnillään aiheuttanut vahingon, voi vaatia korvauksia.

Lain mukaan kiinteistönomistajan tulee toki huolehtia liukkauden ehkäisemisestä eli jään ja lumen poistosta sekä tarvittavasta hiekoituksesta kiinteistöllä ja tontin kohdalla olevalla jalkakäytävällä, ellei kunta ole ottanut jalkakäytävän talvikunnossapitoa vastuulleen. Lisäksi järjestyslaki edellyttää, että kiinteistönomistaja vastaa mm. siitä, että katolta putoava lumi tai jää ei aiheuta vaaratilanteita. Kiinteistönomistajan vastuu onkin käytännössä muodostunut ankaraksi, sillä kiinteistönomistajan on vastuusta vapautuakseen pystyttävä osoittamaan toimineensa huolellisesti ja että huolellisesti toimenkaan liukastumista tai putoavan lumen tai jään aiheuttamaa vahinkoa ei olisi voinut estää.

Mutta tarkoittaako tämä sitä, että aina kun liukastuminen tapahtuu, kiinteistönomistaja vastaa vahingosta? Miten kiinteistönomistaja voi osoittaa toimineensa huolellisesti? Kaduilla liikutaan ympäri vuorokauden, joten vahinko voi tapahtua koska tahansa. Kattolumien osalta tilanne on haastava jo senkin vuoksi, että aina katutasolta ei pystytä näkemään, millainen lumitilanne on. Täytyykö kiinteistönomistajan siis valvoa ympäri vuorokauden tilannetta ja tarkkailla lumitilannetta katolta käsin?

Kiinteistönomistaja ei ole aina poikkeuksetta vastuussa vahingoista. Esimerkiksi Rovaniemen hovioikeuden ratkaisun (27.11.2017, nro 470) mukaan taloyhtiö ei ollut vastuussa sen pihamaalla tapahtuneesta liukastumisesta. Hovioikeus katsoi, että riittävä liukkauden torjunta oli vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi tässä tapauksessa ollut ylivoimaista. Taloyhtiö oli vahinkopäivänä useasti hiekoittanut piha-aluettaan, mutta hiekoitusmurske oli jatkuvasti joko sulanut jään sisään tai kulkeutunut veden mukana pois. Kiinteistönomistajan ei siis tarvitse olla vuorokauden ympäri hiekoittamassa kulkuväyliä, mutta riskialueet kannattaa merkitä selkeästi puomein tai varoitusmerkein, jos säätilassa on odotettavissa muutoksia.

Kiinteistöpalveluyritysten kanssa tehtäviin sopimuksiin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, jotta sopimukset tehdään myös talvikunnossapidon osalta riittävän kattaviksi. Sopimuksessa on hyvä määritellä ainakin kiinteistön ja sen edustalla olevan jalkakäytävän liukkauden ehkäisemisen laatutaso ja mihin aikaan esim. arki- ja viikonloppuaamuisin liukkauden torjunta on oltava tehtynä. Jos halutaan varmistua myös siitä, että liukkautta estetään myös iltaisin tai vastaavina ongelma-aikoina sääolosuhteiden vaihdellessa, kuten esim. keväällä, tulee tästäkin olla maininta.

Ja sitten lopuksi: pääkallokelillä myös jalankulkijoiden on syytä askeltaa varovasti.

Ari Kanerva,
Asianajaja

Facebook
Twitter
LinkedIn