Vuokralainen vuokrasi asuntoaan edelleen turisteille majoituspalvelu Airbnb:n kautta. Lupaavasti alkanut rahantulo keskeytyi, kun asunnon omistaja sai vihiä vuokralaisensa epäilyttävistä toimista.
Hyvällä paikalla Helsingin keskustassa sijaitseva huoneisto vuokrattiin asuinkäyttöön. Vuokrasopimuksessa todettiin erikseen, että vuokralaisella ei ole oikeutta vuokrata asuntoa edelleen. Tästä huolimatta vuokralainen laittoi asuntoilmoituksen verkkoon. Vain kuukauden kuluttua vuokrasopimuksen allekirjoituksesta Airbnb-sivustolle oli ilmestynyt kymmenen majoittuneen arvostelut huoneistosta. Kun totuus vuokralaisen toiminnasta paljastui, asunnon omistaja purki vuokrasopimuksen välittömästi ja haki käräjäoikeuden kautta vahingonkorvauksia menetetyistä vuokratuloista ja vuokranvälittäjän välityspalkkiosta runsaat 4 000 euroa.
Vetosi väärinkäsitykseen
Vuokralainen kiisti käräjäoikeudessa tehneensä mitään väärää. Sopimukseen oli lisätty hänen aloitteestaan kohta, jonka mukaan asuntoon voi ottaa alivuokralaisen. Tähän liittyen vuokralainen väitti käyneensä keskustelun kiinteistönvälittäjän kanssa nimenomaisesti mahdollisuudesta vuokrata asuntoa edelleen myös Airbnb:n kautta. Välittäjä puolestaan kertoi oikeudessa, ettei mitään tällaista keskustelua käyty koskaan. Välittäjän mukaan vuokralainen oli esittänyt vuokraavansa huoneistoa itselleen ja olisi halunnut sopimusehtoihin lisäyksen sukulaisten majoittamisesta. Keskustelut välittäjän ja vuokralaisen kesken käytiin englanniksi, mutta välittäjän mielestä vuokralainen oli ymmärtänyt sopimuksen sisällön. Sopimus oli ollut yksiselitteinen kieltäessään vuokraoikeuden siirtämisen kolmannelle osapuolelle. Vuokralainen oli mielestään jäänyt kuitenkin siihen käsitykseen, että hänellä on oikeus majoittaa vieraita satunnaisesti.
Kaikki merkit viittasivat harkittuun toimintaan
Vaikka vuokralainen oli vuokrannut asunnon omaan käyttöönsä, hän myönsi, ettei koskaan varsinaisesti muuttanut asuntoon tai tehnyt edes muuttoilmoitusta. Käräjäoikeus katsoi, että moni muukin seikka osoitti, että asunto oli vuokrattu muista syistä kuin mitä vuokranantajan oli annettu ymmärtää. Asunto sijaitsi hyvällä paikalla, ja se oli kaikin puolin soveltuva menestyvään Airbnb-toimintaan. Lisäksi asunnon huonekalut ja sisustustyyli viittasivat ennemminkin majoitustoimintaan kuin yksityishenkilön kotiin. Käräjäoikeuden mukaan huoneistoa oli tarkoitus alusta lukien hyödyntää Airbnb-toiminnassa. Sillä ei ollut ratkaisun kannalta väliä, että Airbnb-vuokraamista ei erikseen kielletty vuokrasopimuksessa.
Tuomio
Vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle vahingonkorvauksena 4004 euroa korkoineen ja oikeudenkäyntikuluja 8 728,30 euroa. Vuokralainen haki muutosta tuomioon hovioikeudessa, mutta peruutti valituksensa, jolloin asia jäi käräjäoikeuden tuomion varaan. Koska vuokranantaja oli vastannut valitukseen, tuli vuokralaisen maksettavaksi vielä lisää oikeudenkäyntikuluja, 2 978,10 euroa.
Kuva: Unsplash
