Häirikkönaapuri voi horjuttaa jopa asuntokauppaa. Usein riita ratkeaa jo avoimella keskustelulla, mutta tilanteen jatkuessa tapahtumien dokumentointi ja asiantuntijoiden apu voivat tulla tarpeeseen. Milloin kyse on tavallisesta naapuruusriidasta ja milloin lain raja ylittyy?
Asuntonäyttöön saapuu erikoinen vierailija, joka ei säästele sanojaan: ”Kylläpä täällä haisee home! Onpa kamala tapetti.” Äänekkäät kommentit kantautuvat kaikkien paikallaolijoiden korviin ja pilaavat ensivaikutelman. Kyse ei kuitenkaan ole sattumanvaraisesta asunnon katsojasta, vaan taloyhtiön hallituksen puheenjohtajasta.
Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n lakimies Essi Liljemark muistaa hyvin tämän tosielämän tapauksen, jossa asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja oli riitaantunut osakkeenomistajan kanssa pihatalkoissa ja pyrki kiusallaan sabotoimaan tämän asunnossa järjestettäviä asuntonäyttöjä.
– Asuntokaupan häiriköinti eri keinoin on yllättävän yleistä. Tapaukset voivat olla poikkeuksellisen haastavia, eikä niiden merkitystä sovi vähätellä. Taustalla voi olla myös mielenterveys- tai päihdeongelmia tai muita elämänhallinnan vaikeuksia, Liljemark kertoo.
Liljemarkin esimerkkitapauksessa asunto lopulta myytiin yksityisen näytön kautta. Tilanteessa helpotti se, että häiriköinyt puheenjohtaja asui itse toisessa rapussa.
Milloin laki puuttuu peliin?
Mitä on tehtävissä, jos häirikkö alkaa kulkea asunnosta kiinnostuneiden kannoilla ja tekee kaikkensa pilatakseen hyvät kaupat. Mitä voidaan pitää normaalina käyttäytymisenä ja missä kulkee raja, jonka ylittäminen voi johtaa oikeudellisiin toimiin?
Liljemark muistuttaa, että satunnainen harmistus tai yksittäinen kriittinen mielipide ei riko lakia. Jos kuitenkin käytös on toistuvaa ja vaikuttaa asumiseen tai turvallisuuteen, alentaa osakkeiden arvoa tai vaikeuttaa kaupantekoa, kyse voi olla lain rikkomisesta. Siihen voidaan silloin myös puuttua.
Asunto-osakeyhtiössä jokaisen on käyttäydyttävä asiallisesti ja toimittava muutenkin niin, ettei naapureille aiheudu kohtuutonta haittaa. Jos osakas jatkuvasti sabotoi asuntonäyttöjä, huutelee halventavia kommentteja piha-alueella tai estää asuntonäyttöön tulevien pysäköintiä, kyse ei ole enää satunnaisesta häiriöstä vaan mahdollisesti asunto-osakeyhtiölain rikkomisesta.
– Kiinteistöllä tapahtuva tarkoituksellinen toiminta naapurin asuntokaupan estämiseksi on järjestyshäiriö siinä missä yöaikaan mekastaminenkin, Liljemark selventää.
Taloyhtiö voi siis viime kädessä antaa varoituksen ja tilanteen jatkuessa ottaa häiriköivän asukkaan huoneiston jopa yhtiön hallintaan. Prosessi on kuitenkin pitkä ja vaatii selkeän näytön.
Kiinteistöllä tapahtuva tarkoituksellinen toiminta naapurin asuntokaupan estämiseksi on järjestyshäiriö siinä missä yöaikaan mekastaminenkin.
Naapurin häiriköintiä voidaan joutua joskus arvioimaan myös rikosoikeudellisesta näkökulmasta. Kunnianloukkaus voi tulla kyseeseen, jos henkilö levittää toisesta paikkansapitämätöntä tietoa ja asettaa hänet näin epäedulliseen valoon. Samoin yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on rikosoikeudellisesti arvioitava teko.
– Äärimmillään häirikkönaapurin toiminta voi olla katsottavissa jopa vainoamiseksi. Tällaisessa tilanteessa tapahtumat on hyvä dokumentoida huolelllisesti ja olla yhteydessä joko poliisiin tai lakimieheen. He voivat arvioida, onko kyse rikosoikeudellisesta asiasta, Liljemark sanoo.
Pitääkö naapurista kertoa ostajalle?
Kyllä, jos häiriköinti on vakavaa, pitkäkestoista ja todennäköisesti jatkuu myös uudelle asukkaalle. Helsingin hovioikeus antoi vuonna 2010 ratkaisun tapauksessa, jossa naapurin kiusaaminen, muun muassa omaisuuden vahingoittaminen ja vaaralliset ajotilanteet pihalla, jatkuivat uuden omistajan aikana.
Oikeus katsoi, että myyjä oli laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, ja koska asunto oli häiriköinnin vuoksi tosiasiallisesti asumiskelvoton, kauppa purettiin. Korkein oikeus ei antanut tapaukselle valituslupaa, joten tuomio jäi pysyväksi.
– Satunnaisia naapurisuhteiden ristiriitoja ei tarvitse ilmoittaa, ellei niillä ole merkittävää vaikutusta asumiseen. Vakavammissa tapauksissa myyjä voi joutua jälkikäteen vastuuseen. Jopa kaupan purku voi tulla kyseeseen.
Miten häirikön kanssa kannattaa toimia?
Liljemark kannustaa ensisijaisesti yrittämään ratkaisun löytämistä keskustelemalla, jos se vain on turvallista. Avoin vuoropuhelu voi parhaimmillaan purkaa jännitteet nopeastikin ilman virallisia toimenpiteitä.
Jos omat keinot eivät riitä, lakimies voi auttaa arvioimaan, miten asiassa kannattaa edetä ja mihin viranomaisiin tai toimielimiin tulee olla yhteydessä. On myös hyvä olla matalalla kynnyksellä yhteydessä taloyhtiön hallitukseen tai isännöitsijään, sillä häiriköinti voi olla laajempikin ilmiö. Useat yhtiön asukkaat voivat toisistaan tietämättä olla saman häiriköivän käytöksen kohteena ja kokea huolta tai turvattomuutta.
Häiriköintitilanteissa korostuu lisäksi kiinteistönvälittäjän rooli. Hänen on pystyttävä arvioimaan, miten tilanne vaikuttaa asunnon myyntiin, hintaan ja kiinnostukseen.
Joskus voi olla viisainta lykätä myyntiä ja pyrkiä ensin ratkaisemaan tilanne.
– Yhden osakkaan käytöksellä voi olla suuri vaikutus koko yhtiön maineeseen, Liljemark huomauttaa.
Häirikkönaapuri – toimintaohjeet osakkaalle
- Yritä keskustella, jos se on turvallista.
- Dokumentoi kaikki tapahtumat.
- Ilmoita häirinnästä taloyhtiölle.
- Huolehdi myyjän tiedonantovelvollisuudesta.
- Ota yhteyttä lakimieheen ja viranomaisiin, jos tilanne kärjistyy.
Lue lisää:
Miten päästä eroon häiritsevästä asukkaasta?
Kuva: Shutterstock
