Kuluvalla vuosikymmenellä on taloyhtiöissä ollut epäselvyyksiä siitä, tarvitsevatko taloyhtiössä asuvat yhteisomistajat toisiltaan valtakirjan yhtiökokoukseen, jos kaikki heistä eivät saavu paikalle. Epäselvyydet alkoivat nykyisen asunto-osakeyhtiölain tullessa voimaan vuonna 2010. Aiemmin voimassa olleessa laissa vastaavaa epäselvyyttä ei ollut, joten yhtiössä asuvilla yhteisomistajilla, kuten puolisoilla, katsottiin olevan asemavaltuutus ja oikeus äänestää yhtiökokouksessa ilman toiselta olevaa valtakirjaakin. Nykyisen lain esitöissä oleva kirjaus ”huoneistossa asuvalla yhteisomistajalla ei edelleenkään ole äänioikeutta pelkän hallintaoikeuden tai yhteisasumisen perusteella”, aiheutti syntyneen tulkintaepäselvyyden.
Em. epäselvyydestä johtuen osassa taloyhtiöitä on vaadittu yhtiössä asuvilta yhteysomistajiltakin valtakirjat, vaikka suurimmassa osassa yhtiöitä valtakirjoja ei ole vaadittukaan. Asiaan on vihdoin saatu hovioikeustason kannanotto, jossa hovioikeus vallitsevan kannan mukaisesti katsoi, etteivät yhtiössä asuvat yhteisomistajat tarvitse valtuutusta toisiltaan.
Helsingin hovioikeuden ratkaisussa 12.10.2018, tuomio nro 1323/S17/1140 osakkeenomistaja oli moittinut kokousta mm. sillä perusteella, että kokoukseen yksin saapuneille yhteysomistajille oli puheoikeuden lisäksi annettu kokouksessa äänioikeus. Hovioikeus kuitenkin katsoi, ettei vuonna 2010 voimaan tullut luki poistanut yhteisomistajien ns. asemavaltuutusta. Tästä johtuen mm. yhtiössä asuvat ja huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet yhdessä omistavat puolisot voivat jatkossakin osallistua yhtiökokoukseen ilman valtuutusta toiselta.
Hovioikeuden ratkaisun voi katsoa tervetulleeksi, sillä nyt esimerkiksi oikeuskirjallisuudesta asiasta on esitetty poikkeavia kannanottoja. Oikeuskäytännön syntyminen luo oikeusvarmuutta ja poistaa mainitun epäselvyyden tulevilta yhtiökokouksilta. Ottaen lisäksi huomioon, että on varsin tyypillistä, että puolisot tai muut yhteisomistajat omistavat yhdessä asuinhuoneiston, on ratkaisulla käytännön merkitystä yhtiökokouksille.
Samassa hovioikeuden ratkaisussa oli kyse myös yhtiökokouksen päätöksen pätemättömyydestä. Nykyisen lain aikana kokouskutsu voidaan toimittaa osakkeenomistajan sähköpostiin, jos osakkeenomistaja on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa yhtiölle kokouskutsun toimittamista varten. Kokouskutsua ei kuitenkaan voi toimittaa osakkeenomistajan sähköpostiosoitteeseen, vaikka tällainen olisi yhtiön tiedossa, jollei osakas ole nimenomaisesti ilmoittanut, että sähköpostiosoitetta saadaan käyttää tähän tarkoitukseen.
Hovioikeuden ratkaisussa ei tällaista nimenomaista ilmoitusta oltu tehty. Asiaa hankaloitti entisestään se, että osakas oli käyttänyt sähköpostiosoitetta asioidessaan yhtiön kanssa. Hovioikeuden mukaan tällä ei ollut merkitystä, vaan merkitystä tuli antaa sille, etteivät osakkaat olleet ilmoittaneet sähköpostiosoitetta kokouskutsujen toimittamista varten eikä asiassa muutoinkaan esitetty selvitys tukenut sitä, että asunto-osakeyhtiössä olisi muodostunut käytäntöä myös kokouskutsujen lähettämisestä sähköpostitse. Hovioikeus katsoikin, että kokouskutsu puheena olevaan yhtiökokoukseen on toimitettu virheellisesti.
Vaikka kokouskutsua rasitti mainittu virhe, ei yhtiökokousta julistettu kuitenkaan pätemättömäksi. Hovioikeus nimittäin katsoi, että osakkaan osallistuessa yhtiökokoukseen kokouskutsua rasittava virhe korjaantui. Ratkaisua voi pitää yleisen oikeustajun mukaisena siinä mielessä, että kokouskutsua rasittavalle virheelle annetaan merkitystä ainoastaan, jos sillä on ollut vaikutusta asiaan. Jos osakas lukee kutsun sähköpostistaan ja saapuu paikalle, ei yhtiökokouksen päätöksiä tule julistaa pätemättömäksi rangaistukseksi virheestä.
Hiukan vastaavalla tavalla Helsingin hovioikeus oli katsonut vuonna 2011 (nro 59, S 10/787), että yhtiökokousta rasitti virhe, kun sitä ei pidetty yhtiön kotipaikalla, vaan viereisellä paikkakunnalla. Koska asialla ei kuitenkaan katsottu olevan vaikutusta päätöksen sisältöön tai osakkeenomistajan oikeuteen, ei virheellä katsottu olevan merkitystä.
Muotovirheitä kannattaa välttää, mutta niin lain kuin oikeuskäytännön perusteella virheillä tulee olla merkitystä päätöksen sisältöön tai osakkeenomistajan oikeuteen, jotta moitekanne voisi menestyä.
