Asumme kolmen huoneiston rivitalossa. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu kolme varsinaista jäsentä eli naapurissa asuva pariskunta ja päätyasunnon osakas. Yhden huoneiston osakas ei siis kuulu hallitukseen. Miten hallituksen jäsenten valinta tässä tilanteessa tapahtuu yhtiökokouksessa? Voiko esimerkiksi istuva hallitus ehdottaa itse itseään seuraavaan hallitukseen tai voivatko henkilöt ehdottaa vuorotellen toinen toistaan?
Asunto-osakeyhtiölaissa säädetään hallituksen jäsenten valinnasta ja lukumäärästä. Lain mukaan yhtiökokous valitsee hallitukseen kolmesta viiteen varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Hallitukseen kelpaa kuka tahansa luonnollinen ja täysi-ikäinen henkilö, jolla ei ole edunvalvojaa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja joka ei ole konkurssissa. Hallituksen jäsenen ei edes tarvitse olla yhtiön osakkeenomistaja eikä häneltä edellytetä erityistä osaamista tehtävään.
Kuka vaan voi ehdottaa itseään tai toista yllä mainitut kriteerit täyttävää henkilöä hallitukseen. Tehtävään valittavalta on saatava vapaamuotoinen suostumus. Istuva hallitus voi siten ehdottaa itseään uudestaan hallitukseen. Valituksi hallitukseen tulee eniten ääniä saaneet henkilöt.
Kysymyksen kaltaisessa tilanteessa hallitus voi itsessään saada äänten enemmistön tai määräenemmistön kaikista yhtiössä käytettävissä olevista äänistä. Näin ollen he voivat yhtiökokouksessakin tehdä päätöksiä riippumatta siitä, miten hallituksen ulkopuolella oleva osakkeenomistaja äänestää. Tällainen hallitus ei kuitenkaan saa tehdä päätöksiä, jotka ovat yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia. Yhdenvertaisuusperiaate tuo tällaisessa tilanteessa suojaa sille osakkeenomistajalle, joka ei ole hallituksessa. Hallituksen on tällaisesta enemmistöasetelmasta huolimatta hoidettava yhtiön asioita huolellisesti ja asianmukaisesti.
