Vuokrasuhde päättyi, mutta vuokralainen jäi – näin etenee häätö

Jaa kirjoitus

Mitä vuokranantaja voi tehdä tilanteessa, jossa vuokralainen ei osoita lähdön merkkejä?

Vuonna 2025 ulosottoon tuli Suomessa lähes 9 400 häätöasiaa. Varsinainen häätö toimitettiin hieman alle 5 000 tapauksessa. Muissa tapauksissa vuokralainen oli esimerkiksi muuttanut vapaaehtoisesti tai hakija oli peruuttanut häädön (Ulosottolaitoksen tilastot).

– Häädöt eivät ole marginaalinen ilmiö ja siksi tähän liittyvät riskit on tunnistettava. Vuokralaisen maksukyky ja luottotiedot kannattaa tarkistaa asianmukaisesti, mutta yhtä tärkeää on laatia selkeä vuokrasopimus ja puuttua mahdollisiin laiminlyönteihin ajoissa, Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Marina Furuhjelm korostaa.

Vuokralaisen maksukyky ja luottotiedot kannattaa tarkistaa asianmukaisesti, mutta yhtä tärkeää on laatia selkeä vuokrasopimus ja puuttua mahdollisiin laiminlyönteihin ajoissa.

Jos vuokralainen ei muuta vapaaehtoisesti, vuokranantaja tarvitsee käräjäoikeuden määräämän muuttovelvoitteen ja viime kädessä sen täytäntöönpanon ulosotossa. Häätö edellyttää, ettei vuokralaisella ole enää oikeutta hallita asuntoa. Vuokrasuhde on voinut päättyä esimerkiksi irtisanomisen, purkamisen, määräajan päättymisen tai osapuolten sopimuksen perusteella.

Häätöä haetaan käräjäoikeudelta

Häätöprosessi alkaa, kun vuokranantaja tai vuokranantajan asiamies toimittaa käräjäoikeudelle. Hakemuksessa vaaditaan, että vuokralainen velvoitetaan muuttamaan ja luovuttamaan huoneisto vuokranantajan vapaaseen hallintaan. Samassa yhteydessä voidaan vaatia myös esimerkiksi maksamattomia vuokria, viivästyskorkoa, korvausta asunnon käyttämisestä vuokrasuhteen päättymisen jälkeen sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista.

Käräjäoikeus antaa haastehakemuksen vuokralaiselle tiedoksi ja asettaa määräajan kirjallisen vastauksen antamiselle.

Riitauttaminen pidentää käsittelyä

Jos vuokralainen ei vastaa haasteeseen määräajassa, käräjäoikeus voi antaa yksipuolisen tuomion ilman istuntoa. Tuomio voidaan panna täytäntöön heti. Vuokralaisella on kuitenkin oikeus hakea asian uudelleen käsittelyä eli takaisinsaantia 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tuomion todisteellisesti tiedoksi.

Jos vuokralainen vastustaa häätöä, asia muuttuu riitaiseksi. Tällöin käräjäoikeus jatkaa asian käsittelyä kirjallisessa ja suullisessa valmistelussa. Tarvittaessa järjestetään pääkäsittely, jossa käydään läpi kirjalliset todisteet ja kuullaan todistajia.

Laajat ja vaikeat häätöriidat käsitellään edelleen tavallisina riita-asioina

Syyskuun 2026 alussa käyttöön otetaan pienten riita-asioiden menettely, jossa voidaan käsitellä yksinkertaisia riitaisia häätöasioita käräjäoikeudessa. Muutoksella pyritään nopeuttamaan ja helpottamaan häätöjen ratkaisemista.

– Tämä tarjoaa kevyemmän vaihtoehdon tilanteisiin, joissa vuokralainen kiistää häädön mutta asia on oikeudellisesti yksinkertainen eikä vaadi laajaa todistelua. Tavoitteena on nopeuttaa käsittelyä ja pienentää osapuolten oikeudenkäyntikuluriskiä. Laajat ja vaikeat häätöriidat käsitellään edelleen tavallisina riita-asioina, Furuhjelm kertoo.

Pitääkö asukkaan olla paikalla häädössä?

Muuttovelvoitteen sisältävä tuomio ei oikeuta vuokranantajaa tyhjentämään asuntoa itse. Vuokranantajan on haettava häädön täytäntöönpanoa ulosotosta, sillä käräjäoikeus ei siirrä tuomiota sinne automaattisesti.

Kun häätöasia on tullut ulosotossa vireille, ulosottoviranomainen lähettää vuokralaiselle muuttokehotuksen. Siinä ilmoitetaan päivä, johon mennessä vuokralaisen on poistuttava asunnosta ja vietävä omaisuutensa pois.

Jos vuokralainen ei muuta määräpäivään mennessä, ulosotto toimittaa häädön. Vuokralaisen ei tarvitse olla tällöin paikalla. Ulosotto poistaa asukkaat tiloista ja estää heidän pääsynsä asuntoon esimerkiksi vaihtamalla tai sarjoittamalla lukot. Asuntoon jäänyt omaisuus käsitellään ulosottokaaren mukaisesti.

Kauanko häätö kestää?

Furuhjelm sanoo, että häätöprosessille on vaikea antaa yhtä tarkkaa kokonaiskestoa. Aikatauluun vaikuttavat erityisesti käräjäoikeuden työtilanne, haasteen tiedoksiannon onnistuminen, vuokralaisen vastaus ja mahdollinen muutoksenhaku.

– Riitauttamaton häätö voi edetä haastehakemuksesta asunnon vapautumiseen muutamassa kuukaudessa. Jos vuokralainen vastustaa vaatimusta, asian käsittely kestää yleensä useita kuukausia. Laaja riita todistajineen ja mahdollisine muutoksenhakuineen voi kestää vuoden tai pidempään, Furuhjelm arvioi.

Käräjäoikeuden tuomion jälkeen ulosottovaihe kestää yleensä vielä vähintään muutamia viikkoja. Ulosoton muuttokehotuksessa muuttopäivä asetetaan normaalisti 2–3 viikon päähän, minkä jälkeen varsinainen häätö toimitetaan tarvittaessa viipymättä.

Jos vuokralainen vastustaa vaatimusta, asian käsittely kestää yleensä useita kuukausia.

Vuokrasuhteen päättyminen ei vapauta vuokralaista velvollisuudesta maksaa korvausta asunnon käyttämisestä niin kauan kuin hän pitää asuntoa hallinnassaan.

– Saatavien saaminen käytännössä voi kuitenkin olla epävarmaa. Vuokranantajan on siksi hyvä varautua useiden kuukausien tulonmenetyksiin, Furuhjelm sanoo.

Uusi laki asuinhuoneiston vuokrauksesta astuu voimaan 1.10.2026 – nämä muutokset koskevat häätöä

1. Riitaisia häätöasioita voidaan käsitellä kevyemmässä menettelyssä

Syyskuun 2026 alussa käyttöön otetaan pienten riita-asioiden menettely. Siinä voidaan käsitellä yksinkertainen riitainen häätöasia, joka ei vaadi laajaa todistelua. Laajat ja oikeudellisesti vaikeat riidat käsitellään edelleen tavallisina riita-asioina.

2. Hylättyyn asuntoon jääneiden tavaroiden käsittely selkeytyy

Jos vuokralainen on selvästi muuttanut asunnosta vapaaehtoisesti mutta jättänyt tavaroitaan huoneiston sisätiloihin, huoneistoon kuuluvalle parvekkeelle taikka muuhun huoneistoon liittyvään yksityiseen sisä- tai ulkotilaan, vuokranantajan on ilmoitettava omaisuudesta ja omistusoikeuden siirtymisestä vuokralaiselle. Tavarat siirtyvät vastikkeetta vuokranantajalle kuukauden kuluttua ilmoituksesta, ellei vuokralainen nouda niitä. Jos ilmoitusta ei saada toimitettua, määräaika on neljä kuukautta, siitä, kun vuokralainen jätti huoneiston, tai, jos luotettavaa selvitystä tästä ajankohdasta ei ole saatavilla, siitä, kun vuokranantaja sai huoneiston haltuunsa.

Vuokranantaja voi kuitenkin heti hävittää jätteet ja muun selvästi arvottoman omaisuuden, paitsi jos kyse on valokuvista, asiakirjoista tai muista vastaavista esineistä.

Vuokranantajan tulee huolehtia omaisuudesta vuokralaisen lukuun, kunnes vuokralainen vastaanottaa sen tai kun määräaika on kulunut. Vuokranantaja on vastuussa omaisuudelle tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttamastaan vahingosta. Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle huolenpidosta ja hävittämisestä aiheutuneet tarpeelliset kustannukset.

3. Tavaroita koskeva säännös ei oikeuta omatoimiseen häätöön

Uutta menettelyä voidaan käyttää vain, jos on selvää, että vuokralainen on luopunut asunnon hallinnasta vapaaehtoisesti. Jos asunnossa edelleen asutaan tai poismuutosta on epäselvyyttä, vuokranantajan on haettava häätötuomio käräjäoikeudesta ja annettava täytäntöönpano ulosoton tehtäväksi.