Tällä palastalla kirjoitetaan harvoin kiinteistöalaa koskettavista rikosasioista. Tällä kertaa siihen on aihetta Helsingin hovioikeuden vuoden 2017 lopulla antaman tuomion nro 17/153137 johdosta.
Tapauksessa erään asuntoyhtiön linjasaneerauksen valvojana toiminut henkilö syyllistyi törkeään petokseen. Petos oli varsin taitavasti tehty, sillä petoksen jäljille päästiin vasta urakan päättymisen jälkeen.
Taloyhtiö oli päättänyt linjasaneerauksen yhteydessä teettää kaasuputkistonsa saneerauksen ja vanhan savuhormin kunnostamisen ilmanvaihtohormiksi. Näiden molempien töiden teettämisen taloyhtiön hallitus antoi linjasaneerausurakan valvojana toimineelle henkilölle. Molempien töiden teettämisessä toistui samanlainen petokseen tähtäävä järjestely.
Rikos toteutettiin siten, että valvoja teetti työt tosiasiassa eri yrityksillä, kuin ne, jotka taloyhtiötä laskuttivat. Tosiasiassa työt teetettiin yhteensä noin 125.000 halvemmalla kuin taloyhtiö niistä maksoi. Laskut taloyhtiölle lähettänyt yritys ei siis tosiasiassa tehnyt taloyhtiölle mitään työtä eikä kyseisellä laskuttajayrityksellä todennäköisesti mitään varsinaista liiketoimintaa edes ollut. Valvoja hyväksyi nämä valelaskut, jonka jälkeen taloyhtiö maksoi ne. Järjestely salattiin siten, että työt todellisuudessa suorittaneet yritykset laskuttivat edellä sanottua peiteyritystä ja valvojan yritystä. Näin taloyhtiö ei urakan aikana tullut koskaan tietämään työt todellisuudessa suorittaneita yrityksiä. Valvojan yrityksen ja em. peiteyhtiön välillä oli ollut huomattavia rahasiirtoja, joiden perustetta valvoja ei kyennyt uskottavasti kertomaan.
Yhden vuoden mittaiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä neljän vuoden mittaiseen liiketoimintakieltoon johtanutta toimintaa kuvattiin käräjäoikeuden tuomiossa, jota hovioikeus ei muuttanut, seuraavasti:
”X on toiminut As Oy:n rakennustöiden valvojana ja hänet on valtuutettu itsenäisesti hoitamaan kaasu-urakka sekä hormin slammaustyöt. Hän on käyttänyt hyväkseen tätä luottamusasemaa ja erehdyttänyt taloyhtiötä edellä selostetuin tavoin sekä urakoiden suorittajista että niiden todellisista kustannuksista. Valvoja on menettelyllään tavoitellut huomattavaa taloudellista hyötyä. As Oy:n maksettua valvojan hyväksymät ja perusteettomiksi tietämät laskut, As Oy:lle on aiheutunut yhteensä 124.511,02 euron suuruinen vahinko, mitä on pidettävä huomattavan suurena. Tekoa on pidettävä erittäin suunnitelmallisena. Käräjäoikeus katsoo, että valvoja on menettelyllään syyllistynyt törkeään petokseen teonkuvauksessa selostetuin tavoin. Tekoa on edellä selostetut seikat huomioon ottaen pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä.”
Ari Kanerva, asianajaja
Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy
Kiinteistölehti 4/2018
