Rivitalon viemärivahinko sai aikaan kalliin kiistan kahden osakkaan ja taloyhtiön välillä  

Hätätyönä tehty romahtaneen viemärin korjaus ei mennyt osakkaiden mielestä ihan maaliin asti. Taloyhtiö sai vahingon jälkimainingeissa pitkän ja hinnakkaan listan töistä, jotka sen kuuluisi vielä tehdä tai korvata osakkaille. 

Vantaalaisessa taloyhtiössä sattui viemärivahinko, jonka seurauksena putkesta tulvinut liete teki tuhojaan pariskunnan omistaman rivitaloasunnon pihamaalla sekä pesu- ja saunatiloissa. Putkistossa oli jo aiemmin havaittu notkelmia, joihin liittyviä ongelmia taloyhtiö oli pyrkinyt ratkaisemaan edullisin keinoin. Kesäkuussa 2016 putki rysähti käsiin kunnolla. Taloyhtiö ryhtyi korjaamaan romahtanutta viemäriä hätätyönä. 

Pariskunta oli tyytymätön työn lopputulokseen. Heidän mielestään taloyhtiö oli vitkutellut viemärin korjauksen kanssa jo vuosia, vaikka kaikki merkit osoittivat edessä siintävään katastrofiin etenkin kyseisen asunnon kohdalla. Lisäksi osakkaat väittivät, että taloyhtiö jätti korjaustyöt kesken ja hoiti muutenkin koko projektin puolivillaisesti. 

Johtuiko viemärivahinko taloyhtiön huolimattomasta toiminnasta?

Osakkaat vaativat oikeudessa, että taloyhtiö suorittaa korjaustoimet pihamaalla ja ulkorakenteissa loppuun sen vastuulle kuuluvilta osin. Näihin töihin he listasivat vaurioituneen saunarakennuksen kuistin/verannan katon ja kantavien rakenteiden korjauksen sekä kuistin vesikatteen, askelmien sekä ulko-ovien uusimisen.

Tämän lisäksi osakkaat vaativat, että yhtiö maksaa heille vahingonkorvauksia hätäkorjauksen yhteydessä vaurioituneesta omaisuudesta sekä niistä taloyhtiön vastuulle kuuluvien rakenteiden korjauksista, joiden kuntoon saattamisesta osakkaat olivat päättäneet huolehtia itse. Lista vaatimuksista oli pitkä aina saunaosaston remontista verannan lasitusten uusimiseen ja julkisivuroiskeiden pesemiseen. Vaatimusten yhteismäärä kohosi reippaasti yli 30 000 euroon. Yksistään saunaosaston uusimisen osuus oli tästä lähes 22 000 euroa.

Pariskunnan näkemyksen mukaan viemärivahinko johtui taloyhtiön huolimattomuudesta, jolloin sen kuuluisi korvata paitsi vastuulleen kuuluvat osat myös kaikki huoneistolle ja esineistölle aiheutuneet vahingot. Nyt yhtiö oli aiheuttanut vahingon ja vieläpä pahentanut tilannetta laiminlyömällä jo aloitetut korjaustoimenpiteet.

Yhtiön tulee asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan korjata ne osakkaan vastuulle kuuluvat osat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai korjaamisen vuoksi.

Taloyhtiö vastasi vaatimuksiin toteamalla suorittaneensa asianmukaisesti kaikki sille yhtiöjärjestyksen ja vastuunjakotaulukon mukaan kuuluvat kunnossapitotyöt. 

Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa ja myöhemmin Helsingin hovioikeudessa ratkottiin ensinnäkin sitä, johtuivatko huoneiston lukuisat puutteet viemärivahingosta ja siihen liittyvistä korjauksista. Lisäksi selviteltiin, mikä oli yhtiön kunnossapitovastuun osuus korjauksissa.

Viemäri oli ennen vuotta 2016 tulvinut sauna- ja pesutilaan kahtena vuonna. Tuolloin osakkaat olivat suullisesti sopineet asunto-osakeyhtiön kanssa viemärin huuhtelusta kahdesti vuodessa. Viemäriverkoston ikä, todetut painaumat ja tulvimiset huomioiden molemmat oikeusasteet katsoivat, että taloyhtiön toimet eivät olleet riittäviä estääkseen isoja ongelmia. Viemäri romahti, koska taloyhtiö oli rikkonut kunnossapitovastuutaan.

Korvaussumma jäi lopulta vaatimattomaksi

Korvauksen kannalta ratkaisevaksi muodostui kuitenkin se, että pariskunta oli rakentanut sauna- ja pesuhuoneen tilaan, jossa oli alun perin ulkovarasto ja -kuisti. Kunnossapitovastuutaulukon mukaisesti vastuu tästä tilasta kuului osakkeenomistajille. Osakkaat vetosivat oikeudessa siihen, että osakkaan vastuulle kuuluva erityisvarustelu oli korvattavaa vahinkoa silloin, kun vahinko on aiheutettu tuottamuksellisella teolla. Taloyhtiö pyrki puolestaan todistamaan, että pesuhuoneessa oli jo alun perinkin rakennusvirheitä, joiden korjaamista hyvän rakennustavan mukaiseksi ei voi vaatia. Se katsoi, että vahinkoa ei olisi edes syntynyt, jos varastoon ja kuistille ei olisi rakennettu sauna- ja pesutilaa viemäreineen. Kysymys ei siis ollut erityisvarustelusta vaan lisähuonetilasta, josta ei maksettu vastiketta.

Pariskunnan lukuisat vaatimukset eivät menestyneet, ja heille maksettava korvaussumma jäi lopulta 1 800 euroon. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että kunnossapitovastuunsa perusteella taloyhtiöllä oli velvollisuus korjata tila alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaiseen perustasoon eli varastoksi. Taloyhtiö oli suorittanut kaikki vastuulleen kuuluvat toimenpiteet asianmukaisesti. Näytetyksi tuli lisäksi se, ettei taloyhtiö koskaan edes tilannut tämän laajempia korjauksia osakkaiden väitteen mukaisesti.

Molemmat riidan osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan. Pariskunnalle kertyi maksettavaa yhteensä 45 317 euroa ja taloyhtiön osalta summa oli 54 165 euroa.

31.5.2022 nro 728

Lue lisää:

Syytä vesivahingolle ei löytynyt – osakkaat ja riitelivät hovioikeudessa asti kunnossapitovastuun jakautumisesta

Jaa kirjoitus

Facebook
Twitter
LinkedIn