Monissa asunto-osakeyhtiöissä mahdollisuus hakea tupakointikieltoa on otettu vastaan innolla. Kiellon hakemisesta huoneistoparvekkeille on keskusteltu vilkkaasti jo useissa yhtiökokouksissa, ja äänestyksen jälkeen osa yhtiöistä on päättänyt ryhtyä toimiin. Kiellon hakuprosessi vie kuitenkin aikansa, eikä montaa päätöstä ole vielä myönnetty.
Tupakansavun kulkeutuminen huoneistosta tai parvekkeelta toiseen on kiistatta ongelma. Nähtäväksi jää, miten tupakointikielto käytännössä auttaa savusta kärsiviä. Haasteeksi muodostunee ensinnäkin kiellon valvonta, josta ei vielä ole käytännön kokemuksia. Kunnioittavatko paatuneet ketjupolttajat tupakointikieltoa, vai jatkuuko sauhuttelu entiseen malliin? Miten valvonta käytännössä toimii?
Toinen asia, jota moni ei ole tullut ajatelleeksi, ovat tupakointikiellon lieveilmiöt, joita aiheutuu kiellon noudattamisesta. Tupakointikiellon myötä mm. liikehdintä ja melu porraskäytävässä voi lisääntyä merkittävästi.
Vakavampi ongelma on, jos aiemmin parvekkeella tapahtunut tupakointi siirtyy kiellon myötä sisätiloihin. Rakenteiden kautta muihin huoneistoihin leviävä savu voi aiheuttaa vähintään samanlaisia ongelmia kuin parveketupakoinnin savu. Tupakointikiellon voi ulottaa myös osakashallinnassa oleviin tiloihin, mutta tällöin sen määräämiselle on tiukemmat kriteerit. Kieltoja tuskin haetaan ainakaan ensivaiheessa vain huoneistojen sisäosiin.
Kiellon hakeminen ja sen valvonta ovat toimenpiteitä, joista aiheutuu taloyhtiölle kustannuksia. Kiellon peruminen ei lähtökohtaisesti onnistu, ellei yhtiössä ole tehty rakenteellisia muutoksia tupakansavun kulkeutumisen estämiseksi parvekkeelta tai huoneistosta toiseen. Jo näistä syistä kussakin yhtiössä kannattaa pyrkiä yhteistoimin tupakoinnin haittojen minimointiin ja ryhtyä kiellon hakemiseen vasta, kun muut keinot on käytetty.
