Kesän alussa voimaan astunut uusi rakentamislaki mahdollistaa aiempaa vapaamman piharakentamisen omakoti- ja mökkitonteilla. Laki tuo kaivattuja joustoja, mutta tietyt säännöt säilyvät ennallaan.
Vuoden 2025 alussa voimaan astunut uusi rakentamislaki mahdollistaa entistä kevyemmän menettelyn pienten rakennusten pystyttämisessä. Omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen tonteille voi nyt rakentaa enintään 30 neliömetrin suuruisia rakennuksia, kunhan ne eivät tule asumiskäyttöön. Samoin alle 50 neliömetrin katoksen tai alle 30 metriä korkean maston tai piipun voi pystyttää ilman erillistä lupaprosessia. Myöskään ilmoitusmenettelyä tai naapurikuulemisia ei enää tarvita.
Monelle mökkiläiselle tai omakotiasujalle tämä voi tarkoittaa vaikkapa kaivatun savusaunan, varastovajan tai harrastetilan rakentamista ilman viranomaisbyrokratiaa. Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Jaakko Kanerva kuitenkin muistuttaa, että ”ilman lupaa” ei tarkoita ”ilman sääntöjä.”
– Laki tuo selkeitä helpotuksia pieneen rakentamiseen, mutta se ei tarkoita, että kuka tahansa voi rakentaa minne tahansa mitä vaan. Rakennuttajan tulee ihan ensin selvittää säädökset ja määräykset, Kanerva painottaa.
Asuinrakennuksille ja laajennuksille yhä lupa
Uusi laki ei poista rakennusoikeuden rajoja, eikä se kumoa asemakaavoja tai kunnallisia rakennusjärjestyksiä. Rakentajan tuleekin ensiksi varmistaa, että tontilla on vapaata rakennusoikeutta jäljellä uutta rakennusta varten. Lisäksi on noudettava kaavamääräyksiä. Jos siis kaava määrää tiettyä etäisyyttä vesirajasta, tätä on noudatettava. Lisäksi rakennelman etäisyys tontin rajasta on edelleen oltava vähintään neljä metriä, ellei naapurin suostumusta ole kirjallisesti saatu. Monissa kunnissa tiiviisti rakennetuilla tonteilla tämä voi käytännössä estää vapaamuotoisen rakentamisen kokonaan.
Jos suunnitelma poikkeaa kaavasta, tulee hakea poikkeamislupaa. Tämä on tehtävä, vaikka rakennuslupa ei sitä vaadikaan.
– Tontin omistajan on tunnettava paitsi oma tonttinsa, myös sen säännöt. Esimerkiksi asemakaava voi määrätä, että piharakennus on sijoitettava tiettyyn paikkaan tai rakennettava tietystä materiaalista, Kanerva kertoo.
Jotta piharakennuksen voi pystyttää ilman lupamenettelyä, rakennus ei saa tulla vakituiseen asumiskäyttöön. Asuinrakennuksiksi katsotaan myös loma-asunnot. Yksi keskeinen tunnusmerkki, jonka perusteella rakennus katsotaan asuinrakennukseksi, on varustelu, erityisesti liedellinen keittiö, joka mahdollistaa omavaraisen ruoanlaiton. Rakentamisluvan ulkopuolelle rajattuun uuteen piharakennukseen saa kuitenkin yleensä vetää sähköt, vedet ja viemärit.
– On hyvä muistaa, että asuinrakennuksen laajennukset, kattavat korjaukset sekä esimerkiksi terassin lasitukset kuuluvat edelleen luvanvaraisuuden piiriin. Myös turvallisuusmääräykset, kuten rakenteiden kestävyys ja paloturvallisuus, pysyvät entisellään, Kanerva muistuttaa.
Maalämpöjärjestelmän energiakaivon poraaminen tai oman, vähäistä suuremman tuulivoimalan pystytys kuuluvat niin ikään luvanvaraisiin hankkeisiin.
Varmista toteutus asiantuntijalla
Yksi merkittävimmistä muutoksista uudessa rakentamislaissa on viranomaisvalvonnan keveneminen. Pienten rakennushankkeiden kohdalla lupaprosessin poisjäänti tarkoittaa, että viranomaiset eivät enää tarkasta rakennussuunnitelmia tai toteutusta ennen tai jälkeen työn.
– Tämä siirtää vastuun yhä selvemmin rakentajalle. Rakentajan on itse varmistettava, että hanke täyttää kaikki lain ja määräysten ehdot. Jos virheitä tapahtuu, niitä ei enää huomaa rakennustarkastaja, vaan mahdollisesti vasta naapuri tai vakuutusyhtiö, Kanerva toteaa.
Hänen mukaansa tämä kehitys korostaa huolellista ennakkosuunnittelua ja asiantuntevan neuvon hakemista jo ennen rakentamisen aloittamista.
Ostajan riski kasvaa
Vastuun siirtyminen rakentajalle ei vaikuta vain rakentajiin, vaan se koskettaa myös kiinteistön ostajia. Kun tarkastusvelvollisuus on aiemmin ollut viranomaisilla, on ostajalla ollut tietty turva siitä, että rakennukset on toteutettu säännösten mukaisesti. Uuden lain myötä tämä oletus ei enää välttämättä pidä paikkaansa.
– Ostajan asema on tässä kohtaa aiempaa haavoittuvampi. Rakennus voi näyttää siistiltä ja asianmukaiselta, mutta jos se on rakennettu ilman lupaa tai määräysten vastaisesti, vastuu voi siirtyä herkemmin ostajalle, Kanerva varoittaa.
Hän neuvoo kiinteistön ostajia pyytämään rakennuskohteista aina riittävät asiakirjat ja käyttämään tarvittaessa asiantuntijan apua rakennuksen kunnon ja laillisuuden arvioinnissa.
Lupakäsittelyaikaan tulossa parannus
Vaikka uusi laki ei tuo helpotuksia esimerkiksi asuinrakennusten lupaprosessiin, yksi konkreettinen parannus on luvassa vuodesta 2026 alkaen: rakentamisluvan käsittelylle asetetaan kolmen kuukauden takaraja. Mikäli kunta ei pysty käsittelemään hakemusta määräajassa, hakijalla on oikeus saada osa lupamaksusta takaisin.
Kanervan mukaan tämä on tervetullut uudistus erityisesti niille, jotka suunnittelevat suurempia hankkeita, kuten talon rakentamista tai laajennusta.
– Vaikka tämä parannus ei vielä ole voimassa, se osoittaa, että lainsäätäjä pyrkii kehittämään lupaprosessia sujuvammaksi ja ennustettavammaksi, hän sanoo.
Muistilista rakentajalle:
- Tarkista, kuinka paljon tontillasi on rakennusoikeutta.
- Lue asemakaava ja rakennusjärjestys: Kunnalla voi olla omia rajoituksia rakennuksen sijainnista, materiaaleista ja etäisyyksistä.
- Huomioi etäisyys tontin rajaan: Rakennuksen on oltava vähintään 4 metrin päässä rajasta, ellei naapurilta ole kirjallista suostumusta.
- Älä muuta rakennuksen käyttötarkoitusta huomaamatta: Liedellinen keittiö voi muuttaa rakennuksen asumiskäyttöön, mikä vaatii rakentamisluvan.
- Huolehdi turvallisuudesta: Rakenteiden kestävyys, paloturvallisuus ja sähköturvallisuus ovat edelleen rakentajan vastuulla.
- Säilytä asiakirjat: Jos myyt kiinteistön, ostaja tarvitsee tiedon siitä, miten rakennus on toteutettu ja onko se lainmukainen.
- Kysy neuvoa ajoissa: Ota yhteyttä asiantuntijaan tai kunnan rakennusvalvontaan ennen kuin aloitat rakentamisen. Se voi säästää suurilta virheiltä.
Kuva: Shutterstock
