Vessanpöntön taakse laitettu henkilövaaka aiheutti taloyhtiölle yli 100 000 euron vesivahingot – vuokralainen vastuuseen huolimattomuudesta

Vuokralaisen huolimaton toiminta johti mittavaan vesivahinkoon taloyhtiössä, kun pönttöön nojaava kevyehkö esine sai aikaan vesisäiliön siirtymisen. Helsingin Hovioikeus antoi tuomion asiassa 10.12.

Liikehuoneiston vuokralainen tapasi säilyttää henkilövaakaa WC-istuimen takana. Ajan mittaan huonoon paikkaan jätetty esine työnsi vesisäiliöitä pois paikaltaan siten, että vesi pääsi tihkumaan tiivisteen kohdalta talon rakenteisiin. Vesivahinko paljastui vuonna 2015. Kolmeen otteeseen suoritetut vahinkokartoitukset paljastivat mittavat vauriot paitsi kyseisessä huoneistossa myös naapurihuoneistojen lattiarakenteissa ja seinissä. Taloyhtiö korjautti vahinkoja noin 115 000 eurolla, joista vakuutus korvasi noin 85 000 euroa. Vuokralainen sai tapahtumien seurauksena häädön.  Jäljelle jääneestä omavastuuosuudesta kiisteltiin käräjillä.

Jäljelle jäänyt summa, noin 28 000 euroa kuului taloyhtiön mukaan vahingonaiheuttajan eli vuokralaisen maksettavaksi. Vuokralainen puolestaan vaati kanteen hylkäämistä. Hänen mukaansa vuoto ei johtunut henkilövaa’an säilytyspaikasta.

Asunnolle vain vähän käyttöä

Vuokralainen totesi oikeudessa, että 1960–1970-luvulla valmistetut henkilövaa’at painoivat maksimissaan vain kaksi kiloa, kun pulteilla kiinnitetyn vesisäiliön siirtämiseen olisi vaadittu monin verroin raskaampi esine. Puolustus arveli, että joko WC-istuimen kiinnitys oli kulunut tai pulttikiinnitys löystynyt muista syistä johtuen. Lisäksi vuokralainen painotti, että WC-istuimen kunto ja mahdollisten vuotojen seuraaminen kuuluu taloyhtiön kunnossapitovastuulle.

Vuokralainen käytti työtilaksi vuokraamaansa huoneistoa harvoin. Hän oli käynyt huoneistossa tammikuussa 2015, jolloin minkäänlaista vuotoa ei ollut havaittavissa. Tuosta eteenpäin käynnit olivat vähentyneet, sillä tilalle ei ollut varsinaista käyttöä. Vuokralainen paljoksui korvausvaatimusta 1369,63 euroa ylittävän summan osalta. Hänen laskujensa mukaan mahdollisten korvauskulujen tulisi vastata pinta-alaperusteista osuutta korjauskustannuksista. Vastaaja katsoi lisäksi, että talo oli alivakuutettu. 

Vettä ryöppysi viikon ajan täydellä paineella

Oikeudessa keskeinen kysymys kuului, oliko henkilövaaka aiheuttanut talossa mittavan vesivahingon. Asiassa kuultu kosteuskartoittaja kertoi menneensä liikehuoneistoon taloyhtiön pyynnöstä, sillä viereinen huoneisto oli litimärkä ja seinät suorastaan kuplivat. Vesi suihkusi täydellä paineella wc-istuimen vesisäiliön ja rungon välistä, tiivisteen kohdalta.

Lattialla oli vettä useita senttejä. Kosteuskartoittajan arvion mukaan vettä oli tullut vähintään viikon ajan täydellä paineella. Myös toisen LVI-asiantuntijan tutkimukset vahvistivat sen, että vika ei ollut venttiilissä vaan tiivisteessä, joka on vioittunut siihen kohdistuneesta paineesta. Hän kertoi, että metallinen vaaka kutistuu kylmetessään ja kiilautuu ajan kanssa yhä syvemmälle. Lämmetessään materiaali laajenee ja aiheuttaa yhä suurempaa painetta vesisäiliölle. Isännöitsijä todisti oikeudessa, että henkilövaakaa todella oli säilytetty WC-istuimen takana vuodesta 2009 alkaen. 

Käräjäoikeus katsoi, että vuokralainen on laiminlyönyt huoneistonsa hoitamisen ja aiheuttanut huolimattomuudellaan mittavat vahingot taloyhtiölle. Summaa kuitenkin soviteltiin, sillä vuokralainen oli sairaseläkkeellä. Hänet määrättiin maksamaan 18 749,16 euroa viivästyskorkoineen. Asian käsittely jatkui hovioikeudessa, jossa vuokralainen vaati käräjäoikeuden tuomion kumoamista.

Tuomio

Tapauksen jatkokäsittelyssä vuokralainen painotti tarkastaneensa huoneiston kunnon säännöllisesti. Lisäksi hän vakuutti edelleen, että kevyehkö esine ei voi aiheuttaa näin mittavaa ongelmaa. Hovioikeus päätyi asiantuntijoiden kertomusten perusteella samaan ratkaisuun kuin käräjäoikeus: vuoto johtui henkilövaa’asta. 

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua ja vuokralaisen maksettavaksi koituivat vielä kaiken päälle taloyhtiön kulut hovioikeudessa. Sovittelun jälkeen korvattavaksi summaksi jäi noin 10 000 euroa. Vuokralainen sai omat oikeuskulunsa valtion piikkiin.

Facebook
Twitter
LinkedIn