Viisi kysymystä ylimääräisen hoitovastikkeen perimisestä

Miksi, miten ja milloin ylimääräinen hoitovastike peritään taloyhtiössä ja kuka siitä päättää? Näistä asioista kysytään usein.

Miten ylimääräisen hoitovastikkeen perimisestä päätetään?

Yhtiökokous voi erillisellä päätöksellä valtuuttaa hallituksen päättämään ylimääräisen hoitovastikkeen perimisestä. Päätös kirjataan yhtiökokouksen pöytäkirjaan. Tyypillisesti hallitukselle annetaan valtuudet periä tai jättää perimättä 1—2 kuukauden hoitovastikkeen määrä tilikauden aikana.

Voiko valtuutettu hallitus päättää vapaasti, milloin ylimääräinen hoitovastike peritään?

Usein ylimääräinen hoitovastike peritään tilikauden lopulla, kun hallitus huomaa, että budjetoitu raha ei riitä kaikkien menojen kattamiseen. Tarve rahojen perimiseen voi tulla yllättäenkin, esimerkiksi vahingon sattuessa. Myös lämmityksen ja talvikunnossapidon menoja voi olla toisinaan vaikea ennustaa. Jos yhtiökokous ei ole tarkemmin rajannut valtuutuksen sisältöä, hallitus voi vapaasti päättää milloin ylimääräiset hoitovastikkeet peritään osakkailta.

Mitä tehdään, jos hallituksella ei ole valtuutusta periä ylimääräisiä hoitovastikkeita, mutta toimenpidettä tarvitaan?

Tässä tapauksessa osakkaat täytyy kokoontua ylimääräisen yhtiökokoukseen päättämään asiasta. Päätöksen kokouksen järjestämisestä ja lisärahoitustarpeesta tekee taloyhtiön hallitus.

Täytyykö ylimääräisen hoitovastikkeen tarpeesta antaa selvitys? Mitä selvityksen tulee
sisältää?

Kyllä. Käytännössä selvitys annetaan yhtiökokoukselle seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa, kun käsitellään tilinpäätös ja edellisen tilikauden talouden toteutuminen esitetään osakkaille.

Voiko osakas valittaa päätöksestä periä ylimääräisiä hoitovastikkeita?

Yhtiökokous päättää enemmistöllä ylimääräisten hoitovastikkeiden perinnästä. Jos taloyhtiössä ei haluta periä ylimääräisiä hoitovastikkeita, yhtiökokous voi myös päättää hoitovastikkeen korotuksesta siten, että ne kattavat kaikki yllättävätkin menot.

Osakkaalla on mahdollisuus valittaa yhtiökokouksen päätöstä, mutta moitteen on perustuttava selkeään haittaa aiheuttavaan menettelyvirheeseen tai asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen. On tärkeää, että jokainen osakas osallistuu vuosittain yhtiökokoukseen ja pysyy ajan tasalla taloyhtiön taloudesta ja muista ajankohtaisista asioista.

Kuva: Unsplash

Facebook
Twitter
LinkedIn