2020AJANKOHTAISTAAjankohtaista alallaAjankohtaista alalla 2020Asunto- ja kiinteistökauppa

Yhdessä tehden vai sooloillen? Kiinteistömuotoinen hallintamalli yleistyy paritaloissa

hallinnanjakosopimus paritalossa

Paritalo voi olla hallinnaltaan asunto-osakeyhtiömuotoinen tai kiinteistömuotoinen, jossa on hallinnanjakosopimus. Mitä eri muodoista on hyvä tietää asuntokaupoilla?

Siinä missä asunto-osakeyhtiö on asunnonostajalle tuttu malli, kiinteistömuotoisesta hallinnasta herää helpommin kysymyksiä. Jos asukkaat elävät paritalossa kuin omakotitalossa konsanaan, miten yhteiset asiat, kuten remontit tai lumityöt hoidetaan? Entä naapurisopu, koetellaanko sitä taajaan, kun kaikki saavat sooloilla mielensä mukaan?

Suurin ero kahden hallintamallin välillä liittyy byrokratiaan. Kiinteistömuotoisessa ratkaisussa ei ole asunto-osakeyhtiön hallinnon tuomaa taakkaa: yhteistä päätöksentekoa, talousasioista sopimista, hallitustyötä ja yhtiökokouksia. Asunto-osakeyhtiössä pitää lähes aina olla nimitetty isännöitsijä sekä hallitus ja hallituksen puheenjohtaja. Kerran vuodessa pidetään yhtiökokous ja kirjanpito laaditaan pykälien mukaan. Myös asunnon myyntiin liittyy omat koukeronsa isännöitsijäntodistuksineen. Pienessä taloyhtiössä riittääkin yllättävän paljon säätöä suhteessa kokoon.

– Kahden huoneiston yhtiöitä on luontevaa hallita hallinnanjakosopimuksella. Tosin malli käy hyvin esimerkiksi neljänkin erillistalon hallintaan riippuen siitä, miten rakennukset sijoittuvat tontille, varatuomari Jaana Sallmén pohtii. 

Kiinteistömuotoisessa pientalossa jokainen huolehtii omasta talostaan ja siihen liittyvistä kuluista sekä hallintajakosopimuksen mukaan yhteisesti sovituista asioista. Naapurin puoleen ei siis tarvitse kääntyä esimerkiksi remonttiasioissa eikä yhtiön taloudenpidosta tarvitse kenenkään kantaa vastuuta. Asunto-osakeyhtiömalli on hallinnoltaan työläämpi, mutta sen suosio perustuu kaksi prosenttia pienempään varainsiirtoveroon. 

Hallinnanjakosopimus tehtävä tarkasti

Siinä missä asunto-osakeyhtiössä yhteiset säännöt sanelee yhtiöjärjestys, kiinteistömuotoisen hallinnan kivijalka on hallinnanjakosopimus. Esimerkiksi paritalojen osalta on tyypillistä, että omistajien hallinnassa on toinen rakennukseen kuuluvista asunnoista ja tietty osa pihamaasta. On mahdollista myös sopia, että osa maa-aluetta jää yhteiseen hallintaan. Sopimukseen ei kohdistu erityisiä muoto- tai sisältövaatimuksia, vaan yhteisomistajat voivat sopia sisällöstä keskenään parhaiten katsomallaan tavalla.

Hyvin laadittuna ja Maanmittauslaitoksen rekisterissä kirjattuna hallinnanjakosopimus antaa selkeät askelmerkit asioiden hoitoon ja itsenäiseen päätöksentekoon esimerkiksi asuntoa myydessä. Sen kanssa vaaditaan kuitenkin suurta tarkkuutta, sillä sovittavia asioita riittää piha-alueista, pysäköintipaikkoihin, kulkuteihin ja laitteisiin. Jos olet ostamassa esimerkiksi paritaloa, kannattaakin hallinnanjakosopimus antaa ammattilaisen tarkastettavaksi. Sopimuksen muuttaminen kaupan jälkeen on hankalaa ja vaatii kaikkien omistajien suostumuksen. 

– Hallinnanjakosopimusta laadittaessa osataan yleensä ennakoida esimerkiksi kulkureitit ja autopaikat, mutta vaikkapa lumenluonnin käytännöt tai korjausremonttien vaikutus naapurialueen käyttämiseen unohtuvat helposti. Tästä voi seurata riitoja naapureiden kesken, Sallmén varoittaa.

Kun sopimus on laadittu tarkasti, arki kiinteistömuotoisessa paritalossa on selkeää ja ongelmatonta. Byrokratian puuttuminen ja päätösten tekeminen itsenäisesti on monelle tervetullut asumisen tapa.

– Jos pääsisin itse valitsemaan paritalon asukkaana näistä kahdesta mallista, päätyisin luultavasti kiinteistömuotoiseen ratkaisuun, Sallmén pohtii.  

Työn alla hallinnanjakosopimus? Ota yhteyttä, hoidamme sopimuksen tarkasti kuntoon, jotta voit tehdä asuntokaupan huolettomasti.