Puheissa nyt

Putkiremontti menossa, tiedottaminen takkuaa?

31.07.2017 Ville Peltokorpi
Ville Peltokorpi

Ville Peltokorpi

Nuorempi lakimies, OTM

Tämän vuoden helmikuussa kannoin täyteen pakattuja muuttolaatikoita kadun varteen pysäköidyn auton takakonttiin. Pohdiskelin samalla taloyhtiössä edellisenä syksynä alkanutta perinteisin menetelmin tehtävää putkiremonttia. Omassa huoneistossa töiden alkuun olisi vielä muutama viikko aikaa. Remontti oli alkanut A-rapusta taloyhtiön toisesta päästä ja sen olisi tarkoitus edetä C-rappuun maaliskuun puolivälin jälkeen. Koko ruljanssi valmistuisi heinäkuun ensimmäisellä viikolla, joten pääsisin pian juhannuksen jälkeen takaisin kotiin.

Toisin kävi. Vaikka työt kaikilla putkilinjoilla aloitettiin aikataulun mukaisesti, oli projekti jo viisi viikkoa myöhässä, kun B-rapun vuoro koitti. Remontissa oli kuulemma tullut vastaan yllätyksiä. Kyseessä on vuonna 1926 rakennettu talo Helsingin keskustassa.

Ennen töiden alkua asukkaille ja osakkaille järjestettiin info-tilaisuus, jossa urakoitsija kertoi remontista ja vastasi kysymyksiin. Urakoitsija oli toimittanut erittäin ammattimaiselta vaikuttaneen osakas/asukaskansion, josta kävi ilmi muun muassa työvaiheet, huoneistokohtainen aikataulu ja muut oleelliset asiat.

Info-tilaisuudessa nousi luonnollisesti esille aikataulun pitävyys. En tiedä olinko ainoa yllättynyt, kun urakoitsija vastasi, että remontti ei viivästy päivääkään. Täysin pitävät huoneistokohtaiset valmistumisajat löytyisivät info-kansiosta, eikä myöhästymisiä tulisi. Ensivaikutelman perusteella iso osa paikalla olleista uskoi urakoitsijaa. Tieto ilahdutti, olisihan sijaisasunnoistakin sopiminen helppoa, kun tarkka valmistumispäivä oli tiedossa jo ennen remontin alkamista. Tai näin ainakin näin moni varmaan halusi uskoa.

Sain urakan alusta alkaen töiden kulusta kattavaa tietoa talonmieheltä, johon törmäsin yhtiön pihalla vähintään kerran viikossa. A-rapussa oli kuulemma yllättäen löytynyt niin ohuita seiniä ja välipohjarakenteita, että niitä oli rakennettava uudestaan. C-rapun asukkaille ja osakkaille ei tiedotettu A- ja B-rapun viivästyksistä virallisesti millään tavoin. Kun C-rapun työt alkoivat maaliskuussa, olivat työt kahdessa muussa portaassa edelleen noin viisi viikkoa myöhässä, joka luonnollisesti heijastuisi myös C-rapun valmistumiseen. Väkisinkin aloin pohtia, miten asiaa oli selvitetty ennen töiden aloittamista? Yhtiön hallinnassa oli viisi asuinhuoneistoa, joista vähintään yksi sijaitsi jokaisessa yhtiön kolmesta portaasta. Olisiko yllätyksiltä vältytty kartoittamalla huolellisemmin kylpyhuoneiden ja rakenteiden tilaa sekä kuntoa esimerkiksi näissä huoneistoissa?

Koska tietoa töiden aikataulusta ei kuulunut, päätin tiedustella asiaa urakoitsijan edustajalta. Kyselyyni vastattiin alle vuorokaudessa. Sain kuulla, että arvio valmistumisesta olisi jossain elokuun puolivälin ja lopun aikana. Syyksi C-rapun viivästykseen annettiin ilmanvaihdon mittavat korjaustyöt. Yllätys kait tämäkin.

Ensimmäinen urakoitsijan virallinen tiedote koko remonttiin liittyen toimitettiin osakkaille 20.6. Siinä kerrottiin, että kiinteistöllä ilmenneiden ilmanvaihtohormien korjaustarpeiden johdosta valmistuminen tulisi viivästymään alkuperäisestä aikataulusta noin viisi viikkoa. Tarkka valmistumisaika tarkentuisi heinäkuun alussa. Tieto annettiin noin kaksi viikkoa ennen alussa ilmoitettua valmistumisajankohtaa. Heinäkuun loppuun mennessä urakoitsijalta ei tullut luvattua lisätietoa viivästyksen kestosta ja remontin valmistumisesta. Kysymällä asiaa urakoitsijalta sain jälleen tietoa välittömästi: remontti valmistuisi elokuun loppuun mennessä.

Asunto-osakeyhtiölaissa ei mainita tiedottamista tai viestintää millään tapaa. Sen sijaan esimerkiksi Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus puhuu näistä useampaan kertaan. Suositus pitääkin sisällään oman viestintää käsittelevän luvun, johon kaikkien olisikin syytä tutustua.

En tiedä mistä ongelmat tiedottamisessa ­– tai ennen kaikkea sen puutteessa –­ johtuvat. Kuvittelisin, että urakoitsijallekin olisi helpompaa tiedottaa aktiivisesti kaikkia asukkaita ja osakkaita projektin varrella yksittäisiin kysymyksiin vastailemisen sijaan. Tietoa sai toki aina kysymällä, joten luulen ongelmien lopulta johtuvan heikosta tiedottamisen kulttuurista, joka meillä vallitsee edelleen.

Hallituksen ja ammatti-isännöitsijän perustehtäviin pitäisi kuulua säännöllinen tiedottaminen etenkin näin laajan korjausurakan yhteydessä. Yksi helppo keino olisi liittää urakkasopimuksiin urakoitsijalle niin laaja tiedotusvelvollisuus, että osakkaat ja heidän vuokralaisensa pysyivät jatkuvasti ajan tasalla siitä, missä kulloinkin mennään.

Yksi tarinan opetuksia lienee se, että jos tietoa ei saa automaattisesti, sitä kannattaa kuitenkin aina pyytää. Tässäkin tapauksessa minulle kerrottiin aina avoimesti missä mennään. Tilaajan omistajille ei vain muistettu kertoa. Miksi siis meidän rakentamisessa aina pitää lähes kaikki tehdä ja kokea kantapään kautta?


Kommentit

Kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.