Vuosia kestänyt riita osakkaan huoneiston ikkunarivistöön eteen asennetusta valomainoksesta ratkaistiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Suuri ja häikäisevä mainos tulee poistaa, tosin ei taloyhtiön toimesta. Päätös muistuttaa siitä, että taloyhtiölle ei voi asettaa uhkasakkoa, jos sillä ei ole konkreettisia keinoja vaikuttaa tilanteen ratkaisuun.
Helsingin keskustassa, Runeberginkadun ja Mannerheimintien kulmassa, sijaitsevan kerrostalon ikkunoissa loistava valomainos on herättänyt jo pitkään tunteita kaupunkilaisissa. Keskellä vilkasta liikennettä paistattelevan mainoksen on sanottu häiritsevän niin jalankulkijoita kuin autoilijoitakin. Vaihtuvanäyttöiset valotaulut on asennettu osakkaan huoneistoon, joka on yhtiöjärjestyksessä määritelty liiketilaksi. Ne ovat vieneet tilaa peräti 16 ikkunaruudun verran erittäin näkyvällä paikalla.
Osapuolet velvoitettiin toimimaan uhkasakon nojalla
Vuonna 2021 Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto velvoitti päätöksellään sekä asunto-osakeyhtiötä kiinteistön omistajana että huoneiston omistajaa poistamaan mainoslaitteet ikkunoista sakon uhalla. Kaupunki katsoi, että mainosten asentaminen olisi edellyttänyt toimenpideluvan hakemista, jota ei ollut haettu. Tämän seurauksena molemmat velvoitetut tahot sekä mainosyritys riitauttivat kaupungin ratkaisun ja vaativat hallinto-oikeudessa päätöksen kumoamista.
Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset. Se katsoi, että ikkunan peittäminen mainostarkoituksessa vaatii maankäyttö- ja rakennuslain nojalla toimenpideluvan. Hallinto-oikeus tulkitsi asunto-osakeyhtiölakia niin, että taloyhtiön hallituksen olisi pitänyt joko hakea viranomaislupa tällaiseen osakkeenomistajan muutostyöhön tai velvoittaa osakas itse hoitamaan luvan hankkiminen. Koska lupaa ei haettu, laitteiden poistamisesta vastaavat sekä osakas että taloyhtiö.
Uhkasakon perusmääräksi vahvistettiin 10 000 euroa, ja jokaisesta kuukaudesta, jonka aikana määräystä ei ole noudatettu, lisätään 2 000 euroa.
Häiritsevä valomainos jäi historiaan
Asian osalliset hakivat valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. KHO totesi alkuun, että ikkunoiden sisäpuolelle sijoitetut vaihtuvanäyttöiset mainoslaitteet ovat edellyttäneet toimenpideluvan. Siten kaupungin asettama velvoite ja siihen liitetty valvontamaksu ovat olleet perusteltavissa.
Taloyhtiö kuitenkin vetosi valituksessaan siihen, ettei se voi olla uhkasakon nojalla vastuussa osakkaan asentamien mainoslaitteiden poistamisesta. Se perusteli kantaansa siten, että osakkaalla on asunto-osakeyhtiölain mukainen oikeus tehdä huoneistossaan muutoksia ja sisustamista vapaasti. Taloyhtiön näkemyksen mukaan tämä oikeus koskee sekä sisätiloja että niitä asunnon osia, jotka näkyvät ulospäin. Lisäksi taloyhtiö esitti, että vaatimus toimenpideluvalle ei koske sisätiloihin asennettuja mainoksia. Se ei siis voisi kieltää muutosten tekemistä tai ylipäätään mennä kotirauhan suojaamaan tilaan poistamaan laitteita.
KHO antoi taloyhtiölle valitusluvan. Toukokuussa 2024 antamassaan ratkaisussa se päätyi taloyhtiön osalta eri linjalle kuin hallinto-oikeus. KHO katsoo, ettei taloyhtiötä voi sakon uhalla velvoittaa poistamaan osakkaan huoneistoon asennettuja laitteita, koska taloyhtiöllä ei ole keinoja puuttua osakkaan toimintaan. KHO kumosi siten hallinto-oikeuden ja ympäristö- ja lupajaoston päätökset taloyhtiön osalta. Osakkeenomistajan ja mainoslaitteiden toimittajan valitusluvat korkeimpaan hallinto-oikeuteen puolestaan hylättiin.
Mitä ajatuksia tapauksesta herää, asianajaja Marina Furuhjelm?
”Ratkaisu on taloyhtiön näkökulmasta erinomainen. On myönteistä, että korkein hallinto-oikeus (KHO) tunnusti laajasti osakkeenomistajan oikeuden suorittaa muutostöitä omassa huoneistossaan lain sallimissa rajoissa, ilman että taloyhtiöllä on käytännössä mahdollisuuksia puuttua näihin toimiin.
Hallinto-oikeus oli arvioinut asunto-osakeyhtiölakia virheellisesti siinä, että laissa määritelty oikeus päästä osakkeenomistajan huoneistoon antaisi taloyhtiölle myös oikeuden ikkunoiden edessä olevien kuvaruutujen poistamiseen. Onneksi KHO oikaisi tämän käsityksen.
Lisäksi on tulevaisuuden kannalta tärkeää, että saimme KHO:n päätöksen, jonka mukaan uhkasakkoa ei voida automaattisesti määrätä taloyhtiölle. Yhtiöllä täytyy olla konkreettisia keinoja puuttua toimintaan ennen kuin uhkasakkoa ja velvoitteita voidaan asettaa.”
Kuva: Shutterstock
