Malttia osakehuoneistorekisterin kanssa

Uudet taloyhtiöt perustetaan vuoden alusta uuteen huoneistotietojärjestelmään, joka edustaa kauan kaivattua digiloikkaa taloyhtiömaailmassa. Eihän siitä ole kuin hetki, kun Saara Paronen viime vuosituhannen puolella teki Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen (Kiinteistöliitto Uusimaan) ja Suomen kulttuurirahaston tukemana selvityksen asunto-osakkeiden sähköisestä rekisteripalvelusta.

Rekisteriin kerätään vähitellen tiedot osakehuoneistojen, eli käytännössä asuntojen ja autopaikkojen, omistuksista ja panttauksista. Myös keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt pääsevät halutessaan mukaan. Lain mukaan vanhat taloyhtiöt voivat siirtää osakeluettelonsa ylläpidon maanmittauslaitokselle 1.5.2019 lukien ja siirtymäaika luettelon siirrolle päättyy 31.12.2022.

Kun taloyhtiö on siirtänyt osakeluettelon ylläpitämisen maanmittauslaitokselle, on osakkeenomistajien vuoro. Mitään ei kuitenkaan ole pakko tehdä omien omistustensa suhteen, ainakaan pitkään aikaan. Osakehuoneistolle on nimittäin haettava omistuksen rekisteröintiä vasta 10 vuoden kuluessa osakeluettelon siirrosta. Senkin jälkeen suurin uhka näyttäisi olevan se, että osakas ei voi enää osallistua yhtiökokoukseen. Pakollista sähköisen omistuksen rekisteröinti on kuitenkin silloin, kun huoneisto ensimmäisen kerran vaihtaa omistajaa osakeluettelon siirron jälkeen.

Vaikka mahdollisuus osakeluettelon siirtoon alkaa siis jo ensi keväänä, ei turha kiirehtiminen vanhojen yhtiöiden kanssa ole tarpeen eikä edes suositeltavaa. Maa- ja metsätalousministeriöltä saadun tiedon mukaan isännöintijärjestelmien osakeluettelotietojen toimittaminen huoneistotietojärjestelmään ja toisaalta tietopalvelu yhtiön tiedoista taloyhtiölle/isännöitsijöille isännöintijärjestelmiin saadaan toimimaan aikaisintaan syksyllä 2019.

Samoin voisi olla järkevää, että kunkin isännöintiyrityksen asiakkaista mahdollisimman moni siirtyy sähköiseen järjestelmään, ettei tietoja tarvitse ylläpitää kahdessa paikassa. Tämä vaatinee tietojen oikeellisuuden ja kaupparekisterimerkintöjen tarkistamista, jota ei ole järkevää tehdä kesken kiireisimmän yhtiökokouskauden.

Kai Haarma,
Asianajaja, toimitusjohtaja

Facebook
Twitter
LinkedIn