Ostotarjouksen tekeminen asuntokaupassa: Tutustu tarjousprosessiin ennen toimeen ryhtymistä

Asunnon ostotarjouksen tekeminen vaatii tietoa ja tarkkuutta. Kertaa nämä asuntokaupan perussäännöt ennen kuin ryhdyt toimiin.

Asuntokaupoilla on aina syytä toimia maltillisesti, oli sitten myyjän tai ostajan asemassa. Valtaosassa asuntojen myyntitilanteita myyjällä on myynti-ilmoitus ja ostaja suunnittelee ostotarjouksen tekemistä asunnosta. Asuntokauppalain 3 luku koskee ostotarjousta, käsirahaa ja vakiokorvausta. Laissa itsessään ei ole kovin kattavasti säädetty asuntokaupan tarjousvaiheesta, joten siihen liittyvät yksityiskohdat ovat vakiintuneet tietynlaisiksi ajan kanssa.  

Ostotarjouksen tekeminen kirjallisesti on suositeltavaa

Kun asunnosta kiinnostunut ostaja tekee ostotarjouksen ja myyjä on sen hyväksynyt, on sopimusoikeudellisesti syntynyt sopimus siitä, että kaupat tehdään. Ostotarjouksen voi antaa joko suullisesti tai kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostitse. Toki kirjallinen ostotarjous on ehdottoman suositeltava, jotta kumpikin ”muistaa” tarjouksen ehdot samalla tavalla. Moni vaatii erillisen kirjallisen ostotarjouksen tekemistä, vaikka asiasta olisikin jo vaihdettu sähköposteja. 

Tehdyn ostotarjouksen voi perua ennen myyjän hyväksyntää

Ostotarjous sitoo sen antajaa siitä hetkestä lukien, kun myyjä on sen hyväksynyt. Ostotarjouksen voi siis perua ennen myyjän hyväksyntää. Myyjän ei ole pakko hyväksyä yhtään ostotarjousta, vaikka tarjous täyttäisikin vaikkapa hintapyynnön. Jos myyjä ei hyväksy ostotarjousta sellaisenaan, kyse on myyjän vastatarjouksesta. Tällöin alkuperäinen ostotarjous ei enää sido tarjouksen tehnyttä. Vastatarjouksessa myyjä voi muokata esimerkiksi kauppahintaa tai asunnon vapautumisen ajankohtaa. Jos ostaja hyväksyy vastatarjouksen, kaupat tehdään sen mukaisesti.

Käsirahalla on iso merkitys

Ostaja voi antaa ostotarjouksen vakuudeksi käsirahan tai sitoutua niin sanotun vakiokorvauksen maksamiseen. Käsirahan vastaanottamisella on se merkittävä vaikutus, että myyjä ei saa ottaa samasta asunnosta toista käsirahaa tai tarjousta ennen kuin vastaanotettu käsiraha on palautettu tarjouksen tekijälle tai kun on käynyt selväksi, että käsiraha jää myyjän hyväksi. 

Jos hyväksytyn ostotarjouksen jälkeen kauppa jää syntymättä tarjouksen tekijän puolella olevasta syystä, myyjällä on oikeus pitää käsiraha tai saada sovittu vakiokorvaus. Jos taas kauppa jää syntymättä muusta kuin tarjouksen tekijän puolella olevasta syystä, myyjän on viipymättä palautettava saamansa käsiraha. Tällainen syy voi olla esimerkiksi asunnosta paljastuva kosteusvaurio ostotarjouksen tekemisen ja kaupantekopäivän välillä. Asuntokauppalain mukaan ostaja voi menettää kuitenkin ainoastaan neljä prosenttia tarjouksen mukaisesta kauppahinnasta.

Sisällytä ostotarjoukseen voimassaoloaika

Jos hyväksytyssä tarjouksessa ei ole sovittu vakiokorvauksesta eikä käsirahasta, ostaja voi silti joutua korvaamaan myyjälle sopimusrikkomuksesta aiheutuneet todelliset vahingot, kuten välityspalkkiot tai muut myyntikulut, jotka ovat aiheutuneet siitä, ettei kauppaa syntynytkään.

Usein ostotarjous annetaan ehdollisena esimerkiksi nykyisen asunnon myynnin johdosta tai lainansaannin varmistumisen vuoksi. Tarjoukseen kannattaa aina sisällyttää myös voimassaoloaika.

Muistathan, että voit kääntyä puoleemme, jos asuntokaupassa ilmenee ongelmia. Autamme kaikissa asunnon myyntiin tai ostamiseen liittyvissä juridisissa asioissa.

Jaakko Kanerva,
asianajaja

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn