Naapurukset kiistelivät oikeudessa pensaasta, joka oli aikoinaan istutettu rajan väärälle puolelle edellisen asukkaan toimesta. Pitikö pahaa mieltä aiheuttava kasvi lopulta poistaa ja kenen tehtäväksi se katsottiin? Mitä sanoi naapuruussuhdelaki?
Kahden tontin rajalla sijaitsevasta marja-aroniapensaasta kehkeytyi kitkerä riita naapureiden välille. Toinen vaati pensaan poistamista omalta puoleltaan ja toinen oli sitä mieltä, että pensas on pidettävä paikallaan. Jälkimmäinen kertoi, että talon edellinen asukas oli aikoinaan istuttanut pensasaidan täydessä yhteisymmärryksessä naapurinsa kanssa.
Pensaan poistoa vaatinut omakotitalon asukas vei kiistan käräjäoikeuteen. Siellä todettiin, ettei näyttöä pensasaidan paikan sopimisesta aiemman asukkaan kanssa löytynyt. Käräjäoikeuden mukaan naapuruussuhdelaki 8 §:n soveltuu parhaiten puihin, joiden suuret oksat tai juuret ovat kasvaneet naapurin puolelle. Sen sijaan monet pensasaidat ovat niin nopea- ja voimakaskasvuisia, että niiden oksia on leikattava vuosittain.
Riitaa aiheuttava pensasaita ei kasvanut aivan suoraan. Oikeudessa kuullun asiantuntijan näkemyksen mukaan lopputuloksesta tulisi helposti rumentava, jos oksia leikattaisiin tarkasti rajalinjan mukaisesti. Käräjäoikeus päätyi siihen, että naapuruussuhdelain 8 §:n mukainen juurien ja oksien poistaminen kantajan tai vastaajienkaan toimesta ei tässä tapauksessa ole toteuttamiskelpoinen ratkaisu.
Vastaaja velvoitettiin poistamaan aita ammattilaisen toimesta ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkoineen.
Kohtuuttomia vaatimuksia
Asian käsittely jatkui hovioikeudessa, jossa hävinnyt osapuoli vaati käräjäoikeuden tuomion kumoamista ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Perusteena vaatimukselle oli edelleen se, että naapuri oli aikoinaan suostunut orapihlaja-aidan korvaamiseen marja-aroniapensaalla. Lisäksi hän oli ollut kymmenen vuotta puuttumatta aidan sijaintiin, joten vähintäänkin kysymys oli tuolloin ollut asian hiljaisesta hyväksynnästä. Aidan sijaitseminen osittain naapuritontílla oli selvinnyt molemmille osapuolille vasta paljon myöhemmin.
Naapuruussuhdelaki ei antanut velvollisuutta pensasaidan poistoon
”Se, jolle oman tahi nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisessä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki sieltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista.”
Säännös antaa siis oikeuden hankkiutua eroon haittaa aiheuttavista juurista ja oksista sille, kenen tontille ne tunkeutuvat. Hovioikeus katsoi, että säännöksestä ei kuitenkaan voida johtaa oikeudellista velvollisuutta naapuripuolella kasvavan pensasaidan poistoon. Se ei myöskään velvoita korvaamaan naapurille sen poistamisesta aiheutuneita kustannuksia.
Hovioikeuden mukaan vaadittua suoritusvelvoitetta ei voinut perustaa siihenkään, että aidan oli istuttanut kiinteistön aiempi omistaja. Kiinteistön luovutuksessa seuraavalle omistajalle ei siirry oikeudellista vastuuta kasvien sijainnista – vaikka ne olisi istutettu luvatta.
Tuomio
Hovioikeus päätti, että vaadittu aidan poistamisvelvollisuus ei perustu lakiin, joten kanne hylättiin kokonaisuudessaan. Aidasta kiistan aloittanut omakotitalon omistaja määrättiin maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, yhteensä noin 7 000 euroa korkoineen.
Turun hovioikeus 8.2.2018 nro 103
Tapauksen kolme olennaista:
- Naapuruusuhdelaki oikeuttaa poistamaan toiselta tontille omalle alueelle tunkeutuvat haittaa aiheuttavat juuret sekä leikkaamaan puiden oksat, mikäli omistaja ei kehotuksen jälkeen suorita itse toimenpidettä.
- Naapuruussuhdelaki ei kuitenkaan velvoita poistamaan pensasaitaa omalta tai naapurin tontin puolelta tai korvaamaan naapurille sen poistamisesta aiheutuneita kustannuksia.
- Pensasaidan sijainnista hermostunut kiinteistönomistaja olisi voinut itse poistaa pensaan omalta alueeltaan, nostamatta kallista oikeusjuttua.
Lue lisää: Toimi näin, jos naapuritalon puiden oksista koituu harmia
(artikkeli kirjoitettu 18.12.2018)
