Vuonna 2020 voimaan astuvat lakimuutokset – seuraa myös näitä käsittelyssä olevia asioita

Kokosimme yhteen tuoreet ja tulevat lakimuutokset, jotka vaikuttavat asumiseen, elämiseen sekä kiinteistökauppaan.

EU- ja ETA -alueiden ulkopuolisten ostajien kiinteistökaupat luvanvaraisiksi

Ulkomaalaisten Suomessa tekevät kiinteistökaupat ovat nyt aiempaa tarkemman suurennuslasin alla. Vuoden alusta voimaan astui laaja lakikokonaisuus, joka huomioi turvallisuuden entistä tarkemmin, alueiden käytön ja kiinteän omaisuuden siirroissa.  Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos EU- ETA -alueiden ulkopuolinen henkilö aikoo ostaa kiinteistön Suomesta, hänen on haettava lupa puolustusministeriöltä. Prosessi mahdollistaa sen, että valtio tarvittaessa puuttua epäilyttävään ja kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan.

Luvanvaraisuus koskee myös niitä EU- ja ETA -alueiden kansalaisia, joiden kotipaikka on näiden rajojen ulkopuolella. Lisäksi se vaikuttaa sellaisten EU- tai ETA -alueella toimiviin yhteisöihin, joissa ulkopuolisella yksittäisellä taholla on vähintään 10 prosentin omistus tai vastaava vaikutusvalta. Avio- tai avopuolison tekemässä kiinteistökaupassa ei vaadita lupaa, jos vain toinen puolisoista tarvitsisi sellaisen.

Uusi työaikalaki astui voimaan

Vuoden 2020 voimaan astunut uusi työaikalaki pyrkii vastaamaan muuttuneen työelämän haasteisiin. Erityisesti siinä huomioidaan teknologian tarjoamat mahdollisuudet työajan- ja paikan sujuvaan järjestelyyn. Joustot helpottavat työn, perhe-elämän ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Uusi työaikalaki työ merkittäviä muutoksia myös isännöintialalle, kun kokouksetkin lasketaan työajaksi. Lue myös, millaisia toimenpiteitä uusi työaikalaki vaatii työnantajalta.

Sisäilmaongelmaisten asuntojen kuntotutkimuksiin ja perusparannusten suunnitteluun voi hakea avustusta

Korjausavustuslakia muutettiin 31.12.2019 siten, että se edistää rakennuskannan korjaamista ja suunnitelmallista kiinteistönpitoa sekä parantaa kosteus- ja mikrobivaurioisissa ja sisäilmaongelmaisissa asuinrakennuksissa ja rakennuksissa asuvien henkilöiden asemaa. Uutta avustusta voi saada enintään 50 prosenttia kuntotutkimusten ja perusparannusten suunnittelun toteutuneista kustannuksista. Avustus ei kata korjauksia. Avustusta voidaan myöntää rakennuksen omistavalle yhteisölle, kuten asunto-osakeyhtiölle, tai pientalon omistajalle. Tukea haetaan ARAlta. Lue lisää ARAn sivuilta.

Lämpimän käyttöveden seuraaminen pakolliseksi

Vuonna 2018 voimaan astunut EU-direktiivi edellyttää, että taloyhtiöiden vesilaskutus perustuu asuntokohtaisen kulutuksen mittaamiseen. Lasku muodostuisi käytetyn veden sekä sen lämmittämiseen käytetyn energian määrästä. Kansallisesti direktiivi aiotaan toimeenpanna muuttamalla energiatehokkuuslakia, asunto-osakeyhtiölakia ja asuinhuoneiston vuokraamisesta annettua lakia. Vaikka käyttöveden mittaaminen muuttuu pakolliseksi tänä vuonna, suurimmalla osalla asukkaista se ei vaikuta elämään vielä aikoihin. Ministeriöt muokkaavat parhaillaan direktiivistä sellaista lainsäädäntöä, joka istuu Suomen oloihin. Aikaraja lainsäädännölle on syksyllä 2020.

Seuraa myös näitä:

  • Laki sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä: Lue lisää.
  • Kiinteistönmuodostamislain muutos: Toteutuessaan mahdollistaisi kiinteistötoimituksen suorittamisen kirjallisessa menettelyssä ilman kokousmenettelyä. Hallituksen esitys muutoksesta on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2020.
  • Jätelainsäädännön muutos: Tavoitteena lisätä kierrätystä ja vähentää jätteiden määrää. Työryhmä ehdottaa mm. kiinteistöjen kierrätysvelvoitteiden tiukentamista.  Lue lisää täältä.

Jaa kirjoitus

Facebook
Twitter
LinkedIn